JaME Suomen levyraati: S.A.N

JaME Suomen levyraati -artikkeleissa yksi tiimin jäsen vuorollaan esittelee yhtyeen, kertoo suhteestaan siihen ja antaa arvosteltavan kappaleen videon tai nimen. Artikkeleita ilmestyy säännöllisesti, joten pidäthän silmällä JaME:a levyraadin varalta. Sinäkin voit nimittäin osallistua arvosteluun.


Japanilaisesta musiikista inspiroitunut suomalaisrokkari S.A.N tunnettiin aiemmin KARMIAn jäsenenä. Hänen sooloprojektinsa S.A.N sai alkunsa jo vuonna 2009, mutta ensimmäisen demonsa S.A.N julkaisi vasta 2010. SPIDER-kappaleen suomenkielisistä sanoituksista huolimatta artisti on tehnyt materiaalia myös kansainväliselle yleisölle englannin kielellä. Jos kiinnostuit tästä projektista, palaa parin päivän päästä JaME Suomen sivuille lukemaan S.A.Nin haastattelu.

allisapp: Tutustuin S.A.Niin virallisesti erään tiimiläisemme kautta vasta vähän aikaa sitten, vaikkakin olin kuullut artistista jo vuosi takaperin. S.A.Nin SPIDER-kappale kolahti täysin ja se on ollut kuuntelulistallani aktiivisesti äänessä.



JaME-tiimi arvostelee:

Kaisa: En ollut tosiaan varautunut mitenkään siihen faktaan, että kyseessä on suomalainen artisti ennen kuin avasin linkin. Hämmennys oli melkoinen, kun olettamani japanin sijaan korviini alkoikin tulvia sujuvaa suomea...
No, ensijärkytyksen mentyä ohi saatoin alkaa nauttimaan biisistä. Tunnistin kappaleesta paljon tuttua elementtiä; yksi suomalaismuusikoiden Pyhästä Kolminaisuudestani, herra Ylppö, voisi hyvin tehdä tällaisen biisin. Tosin sanoitukset ovat huomattavasti symbolisempia ja vähemmän arkisia kuin Ylpön. Mutta toisaalta eivät kyllä huonolla tavalla; paljon on biisissä tunnetta! Ehkä niiden puolesta painisi samassa sarjassa kuin (toinen Suuri Suomalainen) Samuli Putro?
Itse en ole aivan vakuuttunut sanoituksista, mutta melodia on vangitseva ja hieno, joten sanat jäävät taka-alalle. Joka tapauksessa hyvä raita, joka saa ehdottomasti suositukseni. Ja jos kumpikaan edellä mainituista musiikkineroista kolahtaa, kannattaa tosissaan käyttää se vajaa viisi minuuttia elämästään tämän kyseisen raidan kuunteluun!

BAKANAMI: Ensimmäinen vaikutelma äänen ja kuvan perusteella oli Miyavin ja Herra Ylpön sekoitus. Alku oli piinaavan laahaava ja painostava, mutta onneksi tuli nopeasti rytinää kehiin. Kappale lipuu ohi korvien, se ei tunkeudu tarpeeksi syvälle korvien väliin. Sanoituksissa olisi ehkä parannettavaa, ainakin asian ydin tulee selville, mutta ehkä vähän liian perusjunttiussanoitusta. Kappale muistuttaa jotenkin Moi Dix Mois'ta, ainakin itselleni tuli heti mieleen bändi. Itselleni tuli vähän sellainen olo, että kuuntelisin tätä yksin kesäyöllä jossain rannalla tai muualla, silloin kun kaikki tuntuu kaatuvan päälle.

Daido: Säikähdin ensimmäisellä kerralla tätä biisiä kuunnellessani kun tajusin sanojen olevan suomenkielisiä. Toisella kerralla se tuntui ärsyttävältä, kolmannella kerralla täysin mitättömältä asialta, itse asiassa melkein virkistävältä ajatukselta. Laulajalla on kuitenkin harmikseni jotenkin matelevan oloinen ja tylsä ääni, joka kyllä paranee hieman alusta jättäen kuitenkin pahan maun suuhun. Ainut mihin teoksessa saan kunnolla otetta on melodia, joka sekin kyllä häiritsevän räikeästi pomppii vähän sinne tänne. S.A.N ei oikein onnistu vakuuttamaan minua millään tasolla SPIDER-viisullaan, enkä tiedä johtuuko se siitä että ainut suomenkielellä lallateltu musiikki, jota kuuntelen rajoittuu nykypäivänä Pariisin Kevään ja Happoradion kaltaisiin yhtyeisiin, vai siitä että kappale ei vain yksinkertaisesti ylitä laatukynnystäni.
En silti epäile etteikö joku voisi löytää tästä monta hyvääkin puolta ja sanoituksista perusjunttiutta syvällisempää merkitystä, mutta itse en aio ladata kappaletta soittolistalleni. Tutustumisen arvoinen silti.

shaikku: Kuvan perusteella odotin rockin räimettä hiden jalanjäljissä kappaleen nimeä myöten, mutta kyllä S.A.N yllätti minut totaalisesti suomenkielisellä levytyksellään. Spider-kappaleen ansiosta voisi sanoa S.A.Nin olevan suomirockin edustaja, sen verran tutun kuuloinen, jopa melankolisen raskas soundi kappaleessa on. Kuten muutkin ovat jo sanoneet, S.A.N kuulostaa melkoisesti Herra Ylpöltä äänensä puolesta ja biisin lyriikat tuovat mieleen Happoradion runollisuuden. Tosin omaan korvaan vähän särähti, miksi lyriikoiden joukossa on tasan yksi englanninkielinen sana, kun koko muu kappale on suomeksi?
Tykkäsin kappaleen alusta, mutta biisin pituus ja päällekäyvä valittava kitaran ääni karistivat hieman kokonaisuuden lumoa. Kappale tuntui vähän turhan pitkältä veisulta, sitä olisi voinut yrittää tiivistää viidestä minuutista kolmeen ja puoleen. Lyhennettynä versiona tämän voisi kuvitella olevan Suomessakin radiosoitossa.
Kaiken kaikkiaan S.A.N teki minuun vaikutuksen suomenkielisillä lyriikoillaan. Jäänkin mielenkiinnolla odottamaan lisää julkaisuja tältä artistilta.