JaME 10 vuotta: Toimituksen esittely

JaME Suomen toimitus pitää huolen siitä, että sivustolla riittää uutta luettavaa, olipa kyse sitten käännetyistä artikkeleista tai paikallisista jutuista. Arvostelut, raportit, uutiset ja biografiat nousevat sivustolla esille ja tekijät jäävät sivummalle. Tässä juhlavuoden artikkelissa tutustumme toimituksen jäseniin tarkemmin.


Kuka olet ja mitä harrastat?

allisapp: Olen 19-vuotias nainen Etelä-Pohjanmaalta. Törmäsin japanilaiseen musiikkiin vuonna 2005, ja olen siitä asti roikkunut tässä skenessä mukana. Minulla ei ole minkäänlaisia harrastuksia, koska koen JaME:n olevan enemmän työ kuin harrastus.

Millaista japanilaista musiikkia kuuntelet?

allisapp: Tutustuttuani japanilaiseen musiikkiin pääsin nopeasti visual kei -ympyröihin mukaan. Vuosien saatossa musiikkimakuni on muuttunut paljon ns. tavallisemmaksi; ensimmäisenä hurjat visual kei -yhtyeet muuttuivat pikku hiljaa nagoya kei -bändeiksi, jonka jälkeen musiikkilistaani koristavat pääasiassa indie-yhtyeet.

Miten ja milloin päädyit mukaan JaME:n toimintaan?

allisapp: Koin haluavani vaikuttaa JaME Suomen uutisiin, joten laitoin hakemuksen. Minut kutsuttiin tiimiin vuoden 2011 huhtikuussa ja ylennettiin co-manageriksi yhdessä Leonorin kanssa vuoden 2012 lokakuussa.

Mikä on suosikkityötäsi JaME:ssa ja miksi tykkäät juuri siitä?

allisapp: Aloitin JaME:ssa uutisten kääntäjänä, johon sitten pääasiassa keskityin ensimmäisten kuukausien aikana. Kokeilin haastattelujen kääntämistä, ja pikkuhiljaa työalueeni laajeni kaikkialle. Minulla ei ole mitään tiettyä suosikkityötä JaME:ssa, mutta pidän listoista sekä selkeydestä. Yleensä keskityn mielelläni artistiprofiilien yleiseen siisteyteen, eli katson onko kuvat, tiedot ja diskografia päivitetty. Vaikka diskografioissa on paljon hommaa, yritän ja haluan pitää ne ajan tasalla.
Haastattelujen kääntämisestä pidän listojen takia, koska käännettyäni jonkun haastattelun haastattelulistalta, näen listan lyhenevän silmieni edessä.

Onko mielessäsi jokin erityinen JaME:en liittyvä muisto tai saavutus?

allisapp: Näin yleisesti tiimiin pääseminen oli todella hieno saavutus, koska JaME:sta on tullut päivittäinen asia minkä parissa puuhailen. Pystyn vaikuttamaan fanien tietouteen, ja se kohottaa hieman itsetuntoani. Kielioppini sekä taitoni englannin kielessä ovat kehittyneet hurjasti, mikä taas on auttanut minua koulussa, työssä ja muualla. Nähdessäni myös kuinka monta asiaa olen tehnyt tietokannassamme aiheuttaa minulle suurta mielihyvää. Tunnen, että olen saanut jotain aikaiseksi. Olemalla aktiivinen (tai jopa hyperaktiivinen) JaME:ssa saan muutkin tiimiläiset innostumaan puuhailemisesta.
Myös se, kun minut ylennettiin co-manageriksi oli kova, positiivinen potku itsetunnolleni, koska pääsin vaikuttamaan vielä enemmän JaME:ssa sekä pystyn nyt auttamaan ja innostamaan muita entistä helpommin.


Kuka olet ja mitä harrastat?

Anu: Anu tässä moi. Tykkään kirjoittamisesta, pyöräilystä, konsolipeleistä ja lukemisesta. Yleensä kun kiinnostun jostain, perehdyin aiheeseen mahdollisimman laajasti.

Millaista japanilaista musiikkia kuuntelet?

Anu: Päädyin japanilaisen musiikin pariin visuaalisen rockin kautta, josta mieleen on jäänyt bändejä kuten Dué le quartz, allure idea ja DERAIL. Sittemmin elämyksiä ovat tarjonneet ainakin rockabilly-vaikutteinen Asakusa Jinta, kevyehköä rockia esittävä wyse ja omalaatuinen progebändi FLOWER TRAVELLIN' BAND.

Miten ja milloin päädyit mukaan JaME:n toimintaan?

Anu: Sivuston varhaisesta taipaleesta asti on tullut oltua mukana vaihtelevalla ehtimisellä. Olin kuullut JaME:n valmistelusta, ja kun myöhemmin suomenkieliseen versioon etsittiin lisäkääntäjiä, en jäänyt miettimään kahta kertaa.

Mikä on suosikkityötäsi JaME:ssa ja miksi tykkäät juuri siitä?

Anu: JaME:ssa olen pitänyt monipuolisuudesta, sillä kun yhteen osa-alueeseen leipääntyy, voi puuhata välillä jotain muuta. Puhtaalta pöydältä aloitetuissa artikkeleissa on kuitenkin aina tietynlainen vapaudentunne. Kiinnostavan uutisaiheen löytäminen ja sen tekstiksi kirjoittaminen puolestaan on jännittävää.

Onko mielessäsi jokin erityinen JaME:en liittyvä muisto tai saavutus?

Anu: Oli mahtavaa tutustua sivuston ideoineisiin henkilöihin, ymmärtää syyt valintojen takana ja myöhemmin myös vaikuttaa projektin kehityssuuntiin. On myös ollut hienoa huomata, että JaME:n parissa opittuja asioita on voinut soveltaa myös muualla elämässä.


Kuka olet ja mitä harrastat?

Leonor: Hei, olen Hanna, netissä paremmin tunnettu nimimerkillä Leonor, ja olen pian 22-vuotias nuori nainen Etelä-Pohjanmaalta. Opiskelen tällä hetkellä luovaa kirjoittamista ja tähtään tämän jälkeen yliopistoon suomen kielen opintoihin. Olen oikukas taiteilijasielu, joka rakastaa ilmaista itseään kirjoittamalla. Virallisia harrastuksia ei JaME:n lisäksi enää ole, sillä opiskelu ja työt vievät suurimman osan vapaa-ajasta. Kiinnostuksiini kuuluvat kuitenkin kirjoittamisen lisäksi kirjallisuus, elokuvat ja tv-sarjat, anime, maailmanmatkaus, ei-niin-yllättäen Japani ja japanin kieli, filosofisten elämänohjeiden keräily sekä itsetutkiskelu. Olen utelias ja intuitiivinen luomakunnan oikku, kuten tulevat kirjailijat yleensä tuppaavat olemaan.

Millaista japanilaista musiikkia kuuntelet?

Leonor: Alkuaikoina, kun tutustuin japanilaiseen musiikkiin, kuuntelin lähes ainoastaan rockia. Jrock-urani lähti liikkeelle X Japaniin tutustumisesta, jonka jälkeen kuvioihin tulivat mm. MUCC ja girugamesh. Pikkuhiljaa aloin kuitenkin uteliaisuuttani tutustua erilaisiin bändeihin, ja jossain vaiheessa olin myös jonkinlaisen pop-kauden lumoissa, mutta nyt on jälleen palattu enemmänkin rock-linjalle – jotkut animetunnarit tekevät kuitenkin poikkeuksen, koska niihin kiintyy helposti kyseistä ohjelmaa katsoessa. (nauraa) Suosikkibändejäni tällä hetkellä ovat X Japan, D ja ONE OK ROCK. Listalta on aiemmin löytynyt muun muassa Miyavi, RENTRER EN SOI, ayabie, KAT-TUN, Gackt, Hyde etc. Eniten kuunnellut bändit vaihtelevat hyvin kausittain, mutta X Japan on ikuinen suosikki!

Miten ja milloin päädyit mukaan JaME:n toimintaan?

Leonor: Hmm, siitä on pitkä aika. Sähköpostilogi paljastaa, että liityin tiimiin oikolukijana vuoden 2008 lopussa. Pikkuhiljaa aloin kokeilla kuitenkin myös haastattelujen kääntämistä, ja nykyään ei taida olla hommaa, jota en olisi jossain vaiheessa tehnyt. Arvosteluja, keikkaraportteja, fanihaastatteluja, uutisia sun muita on tullut väsäiltyä.
Syksyllä 2012 nousin allisappin rinnalla JaME Suomen tiimin co-manageriksi, jonka jälkeen toimenkuvaani on kuulunut myös tiimin asioista huolehtiminen, mitä teenkin tällä hetkellä eniten oikolukemisen ohella. Jo jonkin aikaa JaME-uran tahtia on kuitenkin hidastanut voimakkaasti se niin sanottu oikea elämä, mikä harmittaa suuresti.

Mikä on suosikkityötäsi JaME:ssa ja miksi tykkäät juuri siitä?

Leonor: Kaikista mieluiten oikoluen tekstiä, sillä olen pienoinen kielioppihörhö ja kuljen säännöllisesti käsi kädessä kahvilla suomen kielen kanssa. Tämän lisäksi kaikki luovat työt, kuten keikkaraporttien ja arvostelujen kirjoittaminen, on hauskaa, samoin kuin tiimin työolosuhteiden parantaminen. Tykkään tehdä vaihtelevasti kaikkea, ja nyt onkin kulunut pitkä aika siitä, kun viimeksi käänsin jotain englannista suomeen, joten se voisikin olla seuraavaksi tehtävälistallani.

Onko mielessäsi jokin erityinen JaME:en liittyvä muisto tai saavutus?

Leonor: JaME muistoista ehkä kirkkaimpia ovat konsertit, joista olen kirjoittanut keikkaraportin, Faneilla on asiaa! -fanipaneelin vetäminen sekä kehittymiseni kankeasta kääntäjästä hyväksi. Muiden tiimiläisten näkeminen aina ennen keikkoja on myös ollut mukavaa.


Kuka olet ja mitä harrastat?

shaikku: Olen japanologiaa opiskeleva shaikku, ikää hulppeat 22 vuotta. Harrastan lukemista niin kirjojen kuin mangankin muodossa sekä elokuvia, animen maratoonausta, kirjoittamista, ompelua ja satunnaista lenkkeilyä... ja tietenkin musiikin kuuntelua! Kirpputoreilla käyn myös usein metsästämässä halpoja löytöjä.

Millaista japanilaista musiikkia kuuntelet?

shaikku: Soittolistoiltani löytyy ainakin seuraavat artistit ja bändit: Miyavi, Asian Kung-Fu Generation, Radwimps, Kagrra,, ROACH, SEX-ANDROID, Shores, Micro of Def Tech, ONE OK ROCK, Valshe sekä sekalainen joukko animebiisejä. Säveltäjä Hiroyuki Sawanon (Attack on Titan, Sengoku Basara, Kill la Kill) musiikki on loistavaa! Viime aikoina olen myös tutustunut paremmin Kasarinchun ja cinema staffin musiikkiin - minkäs muunkaan kuin animen kautta kiinnostuneena.

Miten ja milloin päädyit mukaan JaME:n toimintaan?

shaikku: Noin kaksi vuotta sitten allisapp kysyi, josko olisin ollut kiinnostunut oikolukijan pestistä JaME:ssa. Päätin kokeilla ja pienen mietinnän jälkeen minusta tuli (aikuisten oikeasti) JaME:n jäsen.

Mikä on suosikkityötäsi JaME:ssa ja miksi tykkäät juuri siitä?

shaikku: Olen ollut tähän asti enimmäkseen oikolukija eli luen käännetyt uutiset, haastattelut, biografiat ja muut JaME:n sivuilla näkyvät artikkelit vielä kertaalleen ennen julkaisua. Korjaan virheitä ja outoja sanajärjestyksiä sekä tarkistan kieliopin. Vähän aikaa sitten uskaltauduin kokeilemaan siipiäni kääntäjänä – ja se oli kohtalokasta. Haastattelujen kääntämiseen jää suorastaan koukkuun!

Onko mielessäsi jokin erityinen JaME:en liittyvä muisto tai saavutus?

shaikku: Olen kiinnostunut Okinawan musiikkiskenestä, erityisesti ROACHista ja bändin hengenheimolaisista rockin ja screamon saralla. Sitä kautta tutustuin nuoreen Shores-yhtyeeseen, jonka musiikin innoittamana tein JaME:en levyraati-artikkelin ja myöhemmin bändiä myös haastateltiin sähköpostin välityksellä. Se oli hieno hetki minulle.


Kuka olet ja mitä harrastat?

wisteriachan: Olen 22-vuotias tradenomiopiskelija Keski-Suomesta. Musiikin kuuntelu ja pianon soitto ovat lähellä sydäntäni. Lisäksi käyn säännöllisesti salilla, juoksen kesäisin ja hiihtelen talvisin. Uudet kulttuurit ja kielet kiinnostavat minua kovasti ja japanin kielen ja kulttuurin lisäksi olen hurahtanut Etelä-Koreaan ja K-poppiin.

Millaista japanilaista musiikkia kuuntelet?

wisteriachan: Japanilaisesta musiikista innostuin vuonna 2008. Ensimmäinen kosketukseni J-musiikkiin tapahtui J-pop -bändi KAT-TUN:in kautta. Kuuntelen J-poppia edelleenkin, mutta painotus on kuitenkin enemmän J-rockissa. Kuuntelen mm. bändejä the GazettE, D'espairsRay, DIR EN GREY, MUCC, SCREW, Luzmelt, -OZ-, SID, BORN, Kiyoharu, X Japan, Nightmare, DEATHGAZE, 12012 ja Acid Black Cherry.

Miten ja milloin päädyit mukaan JaME:n toimintaan?

wisteriachan: JaME:n sivuilla olen pyörinyt aina siitä lähtien, kun aloin kuunnella J-musiikkia. Kuitenkin vasta nyt vuoden 2013 lopussa sain idean tarjota auttavaa kättäni tiimille, ja olin todella onnellinen kun joululoman loppupuolella minut hyväksyttiin tiimin jäseneksi uutisia kääntämään.

Mikä on suosikkityötäsi JaME:ssa ja miksi tykkäät juuri siitä?

wisteriachan: Uutisia jonkin aikaa käännettyäni minulle ehdotettiin muitakin tehtäviä, joista yksi oli biografioiden kääntäminen - ja siitä sitten tulikin suosikkihommaani!

Onko mielessäsi jokin erityinen JaME:en liittyvä muisto tai saavutus?

wisteriachan: Ensimmäinen biografia, jonka parissa työskentelin, oli DIR EN GREY:n biografia, jonka käänsin ja päivitin ajan tasalle. Koska olen kyseisen bändin fani, tämä työ pysyy varmasti yhtenä ikimuistoisimpana saavutuksenani JaME:en liittyen. Toinen ihana muisto oli lämmin vastaannotto, jonka sain liityttyäni tiimiin. Sain paljon apua, eikä minua jätetty yksin ongelmieni kanssa murehtimaan.


Kuka olet ja mitä harrastat?

Minttu: Moro! Olen Minttu, 22-vuotias tällä hetkellä Espoossa asuva haahuilija. Olen kiinnostunut vaikka mistä! Tykkään kielistä ja kulttuureista, matkustamisesta, psykologiasta, politiikasta, kirjoittamisesta ja lukemisesta, musiikista sekä pienestä chihuahua-pojastani Nipsusta.

Millaista japanilaista musiikkia kuuntelet?

Minttu: Vähän kaiken näköistä aina metallista (DIR EN GREY) perusrokkiin (TOKIO) ja purkkapoppiin (NEWS).

Miten ja milloin päädyit mukaan JaME:n toimintaan?

Minttu: Bongasin vuonna 2007 (onko siitä tosiaan seitsemän vuotta?!) JaME:n sivuilla ilmoituksen, jossa haettiin tiimiläisiä. 15-vuotias Minttu näpytteli siis vapisevin käsin levyarvostelun MUCCun Gokusaista tiimiläisten arvosteltavaksi. Siitä se sitten lähti!

Mikä on suosikkityötäsi JaME:ssa ja miksi tykkäät juuri siitä?

Minttu: Tietenkin haastattelut ja tulkin hommat, koska saa olla konkreettisissa tekemisissä japanilaisen musiikin ja muusikoiden kanssa (sekä ylläpitää kielitaitoa). Sen lisäksi tykkään tehdä keikka- ja levyarvosteluja eivätkä kääntämishommatkaan mitään vastenmielisiä ole.

Onko mielessäsi jokin erityinen JaME:en liittyvä muisto tai saavutus?

Minttu: Japanilaisen musiikin fanit olivat joskus kovia jonottamaan keikoille. Ensimmäiset jonottajat saattoivat pystyttää leirinsä keikkapaikan eteen jo päiviä ennen keikkaa, ja voit olla varma, että keikkaa edeltävänä aamuna jono oli jo satoja metrejä pitkä. Tästähän muun muassa Tavastian lähistöllä sijaitsevat kiinteistöt eivät pitäneet, minkä vuoksi päätimme vuoden 2008 Miyavin keikalla kokeilla sattumanvaraisiin jonotusnumeroihin perustuvaa jonotussysteemiä, jotta eturivipaikka ei olisi jonotusajasta vaan tuurista kiinni. Jonotuslappujen jakaminen Narinkkatorilla sadoille värikkäästi pukeutuneille faneille ja ihmismassojen johdattaminen omille jonotuspaikoilleen megafoniin hoilottaen oli kieltämättä jotain, mitä ei joka päivä tule tehtyä!


Kuka olet ja mitä harrastat?

Henrikku: Moikka! Olen 24-vuotias, medianomin tutkintoa suorittava opiskelija. Kulttuuri, musiikki, videopelit, elokuvat ja valokuvaus edustavat sekä harrastuksena että kiinnostuksenkohteina .

Millaista japanilaista musiikkia kuuntelet?

Henrikku: Pitkäaikaisen suosikin, D'espairsRayn lopettamisen jälkeen olen kiinnittänyt enemmän huomiota lähinnä nagoya kei -tyylisuunnan edustajiin, joista erityisesti lynch. kuuluu tämän hetken tuoreimpiin suosikkeihin. Muita enemmän tai vähemmän seurattuja yhtyeitä ovat tällä hetkellä ainakin girugamesh, MEJIBRAY sekä Kisakin lukuisat projektit.

Miten ja milloin päädyit mukaan JaME:n toimintaan?

Henrikku: Pitkäaikaisena JaME:n lukijana sekä hieman kyseistä median osa-aluetta opiskelleena olin pitkään ollut kiinnostunut täällä työskentelemisestä. Toukokuussa 2013 tähän tarjoutui mahdollisuus erään koulukaverin kautta, joka sattui kuulumaan JaME:n tiimiin ja suositteli minut mukaan.

Mikä on suosikkityötäsi JaME:ssa ja miksi tykkäät juuri siitä?

Henrikku: Nettiuutisten ja levyraatien ohella olen tykännyt työskennellä erityisesti levyarvostelujen parissa. JaME:ssa työskentely on antanut minulle lisäpotkua kehittää oman alan osaamistani sekä tietysti myös kielitaitoani. Lisäksi on ollut suuri ilo tutustua mahtaviin ihmisiin. Koska haaveenani on ollut myös jo kauan päästä pressikuvailemaan japanilaisten artistien konserteissa, oli coldrainin keikkaraportin kuvituspuolesta vastaaminen minulle ensikertalaisena ainutlaatuinen kokemus. Toivoisin pääseväni tekemään sitä jatkossakin.

Onko mielessäsi jokin erityinen JaME:en liittyvä muisto tai saavutus?

Henrikku: Erityisesti levyarvostelun valmiiksi saaminen ja siinä hyvin onnistuminen on tavallisesti aiheuttanut pienen voiton tunteen. Lisäksi kuvaamista yllämainittua coldrainin keikkaraporttia varten voisi pitää melkoisena saavutuksena, sillä kyseessä oli kuitenkin ensimmäinen kuvauskeikkani.


Kuka olet ja mitä harrastat?

Daido: Olen Imatralta kotoisin oleva tyttönen, joka kouluttautuu kaksoistutkinnossa parhaillaan maalariksi. Tarkoituksena olisi päästä käsiksi psykologian yliopisto-opintoihin. Rakkaimpia harrastuksiani ovat ehdottomasti cosplay, kirjojen lukeminen ja kirjoittaminen. Lisäksi rakastan elokuvia ja hyviä videopelejä, piirtämistä ja filosofisia keskusteluja.

Millaista japanilaista musiikkia kuuntelet?

Daido: Löysin japanilaisen musiikin vuonna 2007. Siitä lähtien olen ollut aika vannoutunut visual kei -yhtyeiden kannattaja. Vaikka soittolistojani koristaakin nykyään ihan kaikenmoinen tavara purkkapopista hieman rankempaan tavaraan, on kestosuosikeiksi jäänyt yhtyeitä kuten X JAPAN ja SOPHIA.

Miten ja milloin päädyit mukaan JaME:n toimintaan?

Daido: Olin kesän 2012 työttömänä ja odottelin syksyllä naapurikaupungissa alkavia uusia opintoja, elin tietyllä tavalla jonkinlaista muutoksen kautta. Istuin pari päivää kotona tylsistymässä ja siitä samasta tylsyydestä syntyi ajatus, jonka siivittämänä hain JaME Suomen tiimiin. Varsinaisesti aktivoiduin toimintaan vasta saman vuoden loppusyksystä.

Mikä on suosikkityötäsi JaME:ssa ja miksi tykkäät juuri siitä?

Daido: Toimin pääasiallisesti uutisten kääntäjänä. Nautin homman ytimekkyydestä ja ajankohtaisuudesta, sekä siitä motivaatioporkkanasta, jonka julkaisemisen kiireys tarjoaa. Silloin tällöin kääntelen myös biografioita ja haastatteluita enimmäkseen lempiyhtyeiltäni tai ajankohtaisilta artisteilta. Tämä tarjoaa minulle mahdollisuuden tutustua yhä paremmin japanilaisen musiikin vaikuttajiin ja heidän saavutuksiinsa. Lisäksi kääntäminen on mitä loistavin tapa ylläpitää kielitaitoa: lyön vaikka vetoa, että ilman näitä hommia ymmärtäisin ranskaa yhtä hyvin kuin ikiroudassa eläneet kastemadot.

Onko mielessäsi jokin erityinen JaME:en liittyvä muisto tai saavutus?

Daido: Muistan hihkaisseeni riemusta kun Anu vastasi hakemukseeni myöntävästi ja pääsin mukaan JaME Suomen toimintaan. Ensimmäisten päivien ilo ja into moninkertaistui, kun huomasin saavani muultakin tiimiltä lämpimän ja varauksettoman positiivisen vastaanoton. On myös hienoa huomata työskentelyn vilinässä, että sitä pystyy itsekin olemaan tehokas ja tuottamaan materiaalia, jota aiemmin vain hyödynsi lukijana. Vaikeiden käännösten klaaraaminen, melkein olemattomat viiveet uutisten kääntämisessä ja omistautuminen tuottavat paljon onnistumisen tunteita ja mielihyvää suorituskeskeiselle minälleni.


Kuka olet ja mitä harrastat?

Amber: Olen päälle parikymppinen tamperelainen opiskelija. Harrastan milloin mitäkin, mutta erityisen lähellä sydäntäni ovat musiikki, lukeminen ja kirjoittaminen sekä sekalainen liikunta.

Millaista japanilaista musiikkia kuuntelet?

Amber: En ole erityisen genrekeskeinen, joten tiiviisti makuani on vaikea kuvailla. Yleisesti ottaen arvostan artisteissa omaperäisyyttä, kykyä kehittyä ja rohkeutta tehdä totutun tai sovinnaisen vastaisiakin ratkaisuja. Hyvä musiikki on mielestäni paitsi taidokkaasti ja laadukkaasti tehtyä, myös tunteita herättävää ja mielikuvitusta kutittelevaa. Muutamia suosikkejani mainitakseni pidän Dir en greystä, Tokyo Jihenistä, yanékasta ja Kiyoharusta.

Miten ja milloin päädyit mukaan JaME:n toimintaan?

Amber: Aloitin JaME:ssa vuoden 2009 lopulla. Eräs tiimissä silloin ollut tuttuni ehdotti hakemuksen tekemistä, ja sitä kautta pääsin mukaan.

Mikä on suosikkityötäsi JaME:ssa ja miksi tykkäät juuri siitä?

Amber: Betaus eli kielentarkastus eli oikoluku. Olen muussakin elämässäni paljon tekemisissä kielen ja sen pikkutarkan syynäämisen kanssa, joten luonnollisesti sama pilkunviilaus jatkuu myös JaME:n puolella. Samalla pääsen tietenkin myös lukemaan paljon uusia juttuja, mikä auttaa pysymään esimerkiksi J-rock-uutisista perillä.

Betaamisen lisäksi nautin ajan riittäessä kyllä muistakin tehtävistä: arvostelujen ja keikkaraporttien kirjoittamisesta, haastatteluista ja kääntämisestä.

Onko mielessäsi jokin erityinen JaME:en liittyvä muisto tai saavutus?

Amber: Montakin! Erityisesti mieleen ovat jääneet fani- ja bändihaastattelut, sillä ne ovat jännittäviä tilanteita, joissa tapaa paljon mielenkiintoisia ihmisiä.


Kuka olet ja mitä harrastat?

Farna: Olen tamperelainen nuori nainen, joka on ollut lapsesta asti varustettu rikkaalla mielikuvituksella ja onkin siksi aina tykännyt kirjoittamisesta ja valmis lähtemään spontaaneihin seikkailuihin vaikka maailmojen ääriin. Tällä hetkellä vapaa-ajan harrastuksiin kuuluvat terveysintoilu ja kuntoilu.

Millaista japanilaista musiikkia kuuntelet?

Farna: Olen kuunnellut japanilaista musiikkia kohta viisi vuotta, eikä sinä aikana ole oikeastaan maku muuttunut. Kuuntelen melodisempaa ja paikoin hilpeämpää anime- ja pelimusiikkia siinä missä J-rockiakin. Ehkä mieltymys eniten kallistuu kuitenkin jälkimmäiseen.

Miten ja milloin päädyit mukaan JaME:n toimintaan?

Farna: Olen tiimissämme aika tuore tapaus; liityin JaME:en keväällä 2013 allisappin värväämänä. Ilmeisesti kirjoitus- ja kielitaitoni olivat tehneet vaikutuksen, heh.

Mikä on suosikkityötäsi JaME:ssa ja miksi tykkäät juuri siitä?

Farna: Tällä hetkellä toimin vain kääntäjänä, tykkään välittää siten "jiirutietoutta" faneille ja pyrin käännöksilläni olemaan mahdollisimman uskollinen ja tekemään kunniaa haastateltujen persoonille, jotta lukijoille välittyisi mukava ja oikea kuva bändeistä ja niiden jäsenistä.

Onko mielessäsi jokin erityinen JaME:en liittyvä muisto tai saavutus?

Farna: Onhan se tietty hieno saavutus, että pyydettiin mukaan tällaiseen tärkeään ja nimekkääseen yhteisöön ja hyvin yhteenpelaavaan tiimiin!


Kuka olet ja mitä harrastat?

Bakanami: Olen härmäläinen 17-vuotias tyttö, joka käy kokkikoulua ja haaveilee tatuoijan urasta. Harrastuksiin kuuluvat piirtäminen, ratsastus ja kaikenlainen muu hevostelu, valokuvaus, bloggaaminen, tanssiminen, urheilu ja keikkojen kiertäminen. Kirjoitus - ja musiikkiharrastus ovat kanssa saaneet uusia tuulia. Hevosten kanssa olen elänyt koko ikäni ja omistan yhden nelijalkaisen jättiläisen. Rakastan itseni kiduttamista juoksuradalla ja kuntosalilla. Olen soittanut joskus bändissä bassoa ja pianoa olen soittanut ennen ahkerasti, nyt on kitarakin liittynyt jengiin mukaan. Lävistykset ja tatuoinnit ovat myös lähellä sydäntäni. Street-tanssia olen harrastanut n. vuoden, tarkoituksena olisi kokeilla myös tanko - ja showtanssia.

Millaista japanilaista musiikkia kuuntelet?

Bakanami: Laidasta laitaan. J-rock (visual kei) on lähimpänä sydäntäni ja soittolistan kärjestä löytyvät the GazettE, Miyavi, X Japan, girugamesh yms. Tykkään myös kuunnella kevyempää musiikkia: muun muassa Melody, Koda Kumi ja An cafekin näyttävät tulevan vastaan. Ei ole tyylilajia, jota boikotoisin täysin, mutta yleensä veri vetää synkemmän ja raskaamman musiikin puoleen.

Miten ja milloin päädyit mukaan JaME:n toimintaan?

Bakanami: JaME haki uusia jäseniä 2012 vuden loppupuolella, jolloin laitoin hakemuksen ja pääsin mukaan.

Mikä on suosikkityötäsi JaME:ssa ja miksi tykkäät juuri siitä?

Bakanami: Uutisten kirjoittaminen ja biisien arvostelu. Uutisten kirjoittamisessa saa käyttää aivojaan ja on kivaa arvostella uusia biisejä - saa laittaa ajatuksensa laukkaamaan.

Onko mielessäsi jokin erityinen JaME:en liittyvä muisto tai saavutus?

Bakanami: Tietysti se, kun pääsin porukkaan mukaan ja saa kiitoksen työstään! On hienoa olla mukana sellaisessa, mikä on tärkeää itselleen ja monille muille.


Kuka olet ja mitä harrastat?

anna: 28-vuotias tamperelainen, J-musiikin parissa viihtynyt noin 6 vuotta. Harrastuksiin kuuluvat matkustelu, valokuvaus, jooga ja kai se japanin opiskelukin harrastukseksi lasketaan.

Millaista japanilaista musiikkia kuuntelet?

anna: Miyavi ja the GazettE olivat ensimmäiset artistit, jotka tutustuttivat minut japanilaiseen musiikkiin ja erityisesti visual kei:hin, mutta hyvin nopeasti kiinnostus siirtyi indie-bändeihin - ja nykyään hyvin harvoin tulee muuta kuunneltuakaan. Ehdottomiin suosikkibändeihini kuuluvat ALSDEAD ja DEZERT ja isommista nimistä olen ikuinen D’espairsRay-fani. Muihin suosikkeihin kuuluvat mm. アルルカン(Arlequin), GALEYD, DELUHI, -OZ-,WING WORKS, ZELKTAGE sekä DIAURA. Lisäksi tulee kuunneltua myös jonkin verran vanhempia bändejä kuten D'ERLANGERia, BUCK-TICKia ja Plastic Treetä.

Miten ja milloin päädyit mukaan JaME:n toimintaan?

anna: Huomasin JaME:n hakevan freelance-valokuvaajaa keikoille joskus alkuvuodesta 2010 ja tietysti laitoin hakemuksen menemään. Kuvanäytteistäni tykättiin ja ensimmäiseksi tehtäväkseni sain Haruko Momoi:n keikkakuvauksen Lahdessa ja sen jälkeen keikkoja onkin kertynyt jo lähemmäs parikymmentä.

Mikä on suosikkityötäsi JaME:ssa ja miksi tykkäät juuri siitä?

anna: Valokuvaus on tietenkin se tärkein itselleni. Lisäksi olen muutaman keikkaraportin kirjoittanut ja ollut mukana tekemässä ALSDEAD:in ja BLACK LINE:n haastatteluja. Tällä hetkellä työskentelen biografioiden kirjoittelun parissa ja sekin on ihan mukavaa.

Onko mielessäsi jokin erityinen JaME:en liittyvä muisto tai saavutus?

anna: ALSDEAD:in haastattelu olisi ehkä se kaikista mieleenpainuvin tapahtuma. Minut pyydettiin mukaan muutaman tunnin varoitusajalla ja kyseessähän oli jo silloin yksi suosikkibändeistäni, joten suostuin tietysti. Haastattelun alkaessa jännitti ihan älyttömästi - ja saattoivat sanatkin mennä hieman solmuun muutamaan otteeseen - mutta loppujen lopuksi se meni oikein hienosti. Lisäksi hymyn tuo huulilleni aina se, kun keikan kuvaus onnistuu todella hyvin ja saan oikeasti hienoja kuvia. Kuvausolosuhteet eivät usein (varsinkaan pienemmillä keikkapaikoilla) ole sieltä helpoimmasta päästä.


Kuka olet ja mitä harrastat?

rreichu: Olen Piia/Rei/Reiska/Reichu, miten ikinä haluattekaan kutsua. Olen 17-vuotias, tällä hetkellä Helsingissä asuva tytöntyllerö, joka etsii vielä suuntaansa. Toiveena olisi päästä opiskelemaan vaatetusalaa! Harrastan cosplayta ja vaatteiden tekoa ylipäätänsäkin, animen katsomista, lukemista, laulamista ja musiikkia. Harrastan myös elektronisten laitteiden nimeämistä. (Uskokaa tai älkää, ompelukoneeni nimi on Fernando Fabio).

Millaista japanilaista musiikkia kuuntelet?

rreichu: Aloitin japanilaiseen musiikkiin tutustumisen varmaan kaikkien nuorempien J-musiikin kuuntelijoiden tapaan An Cafella, joka oli silloin myös lempiyhtyeeni pari vuotta. Vuonna 2009 tutustuin ViViDiin, ja se on ollut ensikuunteluhetkestä lähtien suosikkiyhtyeeni. Nykyään musiikkimakuni on laajentunut ja suosikkeihini ViViDin lisäksi kuuluu muutamia artisteja, jotka ovat tunnettuja mm. animetunnareiden teosta. Hyvänä esimerkkinä heitän vaikka nano:n (Btooom!!), Ling Tosite Sigure (PSYCHO-PASS) sekä Hello Sleepwalkers (Noragami). Olen myös pikkuhiljaa alkanut lämmetä naisartisteille - nykyään suosikkiartistini on Anna Tsuchiya, joka on tehnyt NANA-animeen Nana Ōsakin lauluäänen. Ennenhän en pahemmin oikeastaan kuunnellut exist tracen lisäksi muita naisyhtyeitä/-artisteja (lue: en voinut sietää naisartisteja, jos heillä oli vähänkään sellainen ääni, joka kuulosti naisen ääneltä).

Miten ja milloin päädyit mukaan JaME:n toimintaan?

rreichu: Päädyin 2012 keväällä JaME:n toimintaan. He etsivät uusia tiimiläisiä ja pikku-Reiska 15v. päätti heittää heitä hakulomakkeella.

Mikä on suosikkityötäsi JaME:ssa ja miksi tykkäät juuri siitä?

rreichu: Apua! En ole ollut kauhean aktiivinen jäsen hetkeen, mutta eniten tykkäsin omien artikkeleiden kirjoittamisesta! Muun muassa isoin ja kivoin asia, jonka olen tehnyt koko JaME-urani aikana, oli vastuullani ollut vuoden 2012 joulukalenteri! Otin sen niin tosissani, että pommitin jopa Amerikassa olevaa, jo edesmennyttä visual kei -bändiä nimeltä LuCiD. Tärisin innostuksesta koko kalenterin suunnittelun ajan!

Onko mielessäsi jokin erityinen JaME:en liittyvä muisto tai saavutus?

rreichu: Kuten yllä mainitsinkin, vuoden 2012 joulukalenteri! Vaikka "no joku nettilehden mini-joulukalenteri" kuulostaakin joillekin minimaaliselta jutulta, itselleni se oli iso juttu! Se oli oikeastaan ensimmäinen iso työni ikinä, jossa sain itse olla se ns. päävastaava, joka suunnitteli bändien esittelyjärjestykset ja niin edelleen. Opin siinä samalla vastuuntuntoa ja sitä, että tiimikavereihin voi luottaa, jos jotain pahaa tapahtuu kesken kaiken!


Kuka olet ja mitä harrastat?

Kaisa: Sukuani Pukarinen. Piakkoin valmistuva englannin kielen kääntäjä ja tulkki, opiskellut sivuaineena myös mm. japanin kieltä ja kulttuuria. Pilkunviilaaja, arvostelija, yleissäätäjä. Muita harrastuksiani ovat iaidô, japanilainen "miekan vetämisen tie", sekä cosplay. Seuraavan kerran minut voi bongata Kuopion Animeconista.

Millaista japanilaista musiikkia kuuntelet?

Kaisa: Sieluni möin Dir en greylle, tosin palasia siitä kuuluu ehdottomasti myös An Cafelle sekä Miyaville. Säännöllisesti kajareista kajahtaa myös mm. LM.C, RENTRER EN SOI sekä Gackt. Lisäksi avomieheni kautta olen tykästynyt pelien (lähinnä Final Fantasy-pelien) soundtrackeihin. Ehkä vähän omaperäisempänä voin nimetä makuuni jazzahtavan, tummaäänisen ja Kill Bill -elokuvista tutun Kaji Meikon. Kaiken kaikkiaan makuni on melodinen rock, myös dance rock. En pidä överiksi menevästä örinästä tai esim. naispoppareista.

Miten ja milloin päädyit mukaan JaME:n toimintaan?

Kaisa: Vuosi oli 2011, kun tulin mukaan JaME-tiimiin, ensin koulutustaustani vuoksi kääntäjäksi ja myöhemmin siirryin oikolukijaksi. Huomasin tiimin ilmoituksen, jossa haettiin uutta verta tiimiin, joten ajattelin liittyä jo puhtaasti ammatillisen kokemuksen kannalta. Nyttemmin ajattelen sen olevan hienoa, että JaME Suomi tarjoaa myös niille lukijoillemme, jotka eivät ymmärrä vieraita kieliä sujuvasti, mahdollisuuden lukea J-musiikissa tapahtuvista uusimmista jutuista omalla kielellään. Kääntäminen! <3

Mikä on suosikkityötäsi JaME:ssa ja miksi tykkäät juuri siitä?

Kaisa: Suosikkityötäni on ehdottomasti päästä tekemään bändihaastatteluja! Kirjoitin vuoden 2013 Tracon-iltabilebändien, Karmian ja Overworldin, haastattelut ja keikkaraportit - se lienee paras hommani tähän asti.


Onko mielessäsi jokin erityinen JaME:en liittyvä muisto tai saavutus?

Kaisa: Olen hyvin kiitollinen JaME-tiimille maaliskuisesta An Cafen keikasta. Se oli aivan huikea keikka, hymy kareilee suupielissä edelleen. Toisaalta juuri tuo edellä mainittu Tracon-bändien haastattelu oli oikein hauska kokemus, jonka kyllä mielelläni otan uusiksi milloin tahansa.


Kuka olet ja mitä harrastat?

Kämy: Olen Petri/Pete/Kämy, 20-vuotias savolainen, joka työskentelee tällä hetkellä toimittajana paikallislehdessä. Harrastan enimmäkseen musiikkia sekä soittajana että kuuntelijana. Myös kirjallisuus, manga ja anime, lenkkeily sekä coneissa käyminen kuuluvat mielipuuhiini.

Millaista japanilaista musiikkia kuuntelet?

Kämy: Aloitin vuoden 2005 tienoilla MUCCua kuuntelemalla. Viihdyin useamman vuoden visuaalisemman musiikin parissa, kunnes turhaan kyllästyin prameiluun. Tuolta ajalta mukanani ovat pysyneet MUCC, Dir en grey ja kitarasankarini Miyavi. Nykyään kuuntelen lähinnä indie rockia ja vaihtoehtomusiikkia. Musiikkimakuni on alati muuttuva, mutta esimerkiksi tällä hetkellä kuuntelemistani artisteista esimerkiksi Radwimps, Ling Tosite Sigure, World's End Girlfriend ja 9mm Parabellum bullet ovat saavuttaneet kestosuosikin aseman.

Miten ja milloin päädyit mukaan JaME:n toimintaan?

Kämy: Aika tarkasti vuosi sitten. Useamman suostuttelukeskustelun (lue: käännytyspuheen) jälkeen päädyin kokeilemaan arvostelujen kirjoittamista ja hullaannuin siihen täysin. Tällä tiellä ollaan edelleen.

Mikä on suosikkityötäsi JaME:ssa ja miksi tykkäät juuri siitä?

Kämy: Arvostelut! Kuuntelen niin paljon musiikkia, että tuntuu hyvältä vapauttaa tuntojani tekstin muodossa. Olen muutaman kerran kuullut, että arvosteluni ovat tutustuttaneet ihmiset jonkin uuden bändin pariin ja se jos mikä tuntuu palkitsevalta. Myös haastattelut ovat olleet hyviä kokemuksia, sillä onhan se mahtava tunne saada jotain irti suosikkimuusikoidensa sielunelämästä.

Onko mielessäsi jokin erityinen JaME:en liittyvä muisto tai saavutus?

Kämy: Teimme viime vuonna sähköpostihaastattelun FOUR MINUTES TIL MIDNIGHTin kanssa. Tuntui hyvältä, että kyseinen haastattelu lähti ehdotuksestani, mutta parempaa oli tulossa. Sen seurauksena uskaltauduin kommentoimaan Twitterissä kitaristi Kenta Hayashin soolokappaleita ja hän alkoi seurata minua. Juttelimme usein ja tästä kehittyi jonkinlainen Twitter-ystävyys, jonka seurauksena herra Hayashi sanoi haluavansa esiintyä bändinsä kanssa Suomessa. Päädyin siis antamaan hänelle useamman suomalaisen keikkapaikan yhteystietoja. JaMElle tekemäni arvostelut toimivat myös näyttönä nykyiselle työpaikalleni ja niiden ansiosta sainkin työn.


Kuka olet ja mitä harrastat?

Ida: Ida tässä hei. Harrastan erilaisia aktiviteettejä internetin maailmassa ja pyörin paljon sosiaalisessa mediassa. Tykkään myös pelaamisesta konsolillani.

Millaista japanilaista musiikkia kuuntelet?

Ida: Olen aina ollut musiikin suhteen kaikkiruokainen, mutta pitkäaikaisempia suosikkejani ovat PLASTICZOOMS ja the GazettE.

Miten ja milloin päädyit mukaan JaME:n toimintaan?

Ida: Pitkään JaME:a selanneena ja lukeneena halusin itse osallistua toimintaan ja allisappin rohkaisemana hakemus lähetettiin. Astuin JaME:n toimintaan mukaan vuoden 2012 tammikuussa.

Mikä on suosikkityötäsi JaME:ssa ja miksi tykkäät juuri siitä?

Ida: Kuvien käsittely! Vastaa lähiten omaa ammattiani ja pääsen leikkimään visuaalisella silmälläni sekä Photoshopilla.

Onko mielessäsi jokin erityinen JaME:en liittyvä muisto tai saavutus?

Ida: Jännittävin ja mielenkiintoisin muisto on varmasti ollut An Cafen haastattelu, johon pääsin mukaan. Kuvaaminen An Cafen tämänvuotisella keikalla oli ensimmäinen kuvauskeikkani JaME:n kengissä.


Kuka olet ja mitä harrastat?

Raura: Savosta kotoisin, nyt Pohjanmaalla yliopistossa japanologiaa opiskeleva, 21-vuotias, laulua ja piirtämistä harrastava yksinäinen susi. Kuljen nimillä Raura ja GJN ympäri nettiä ja ajoittain coneissakin tulee käytyä. Olen suuri J-rockin ja pelien ystävä; ilman niitä elämäni olisi tyhjää. Näiden parissa olen saanut paljon uusia tuttavuuksia ja kokemuksia, joista en päästä irti miljoonaan vuoteen.

Millaista japanilaista musiikkia kuuntelet?

Raura: Pääasiassa rockia ja electropoprockia. Esimerkkiyhtyeinä annettakoon An Cafe, the GazettE, girugamesh, GACKT, Miyavi, DAZZLE VISION ja Nightmare. Kuuntelen niin montaa erilaista yhtyettä, etten osaa rajata sen paremmin.

Miten ja milloin päädyit mukaan JaME:n toimintaan?

Raura: Oho, olen pistänyt sen jopa ylös. Olin pitkään lukenut JaME:n uutisointia, aina japaniharrastukseni alkumetreiltä alkaen. Kun kaverini mainitsi hakeneensa toimitukseen, mietin olisiko minussakin, tavallisessa lukiolaisessa, ainesta siihen? Kaverini kannustamana tein hakemuksen. Huhtikuusta 2012 alkaen olen voinut kutsua itseäni jamelaiseksi.

Mikä on suosikkityötäsi JaME:ssa ja miksi tykkäät juuri siitä?

Raura: Olen pienoinen jokapaikan höylä. Suunnittelen header- ja bannerikuvia, käännän artikkeleita ja uutisia, kirjoitan arvosteluja ja raportteja sekä kuvaustakin olen tehnyt yhden keikan verran. Mutta mikä niistä olisi ehdoton suosikkihomma? En osaa päättää arvosteluiden, raporttien ja kuvaamisen välillä. Arvostelut ja raportit ovat alue, jossa saan kovan kielen ja tavallisen ihmisen mielipiteiden loistaa sekä havainnollistaa, mitä itse näen ja kuulen. Kuvaamista en ole tehnyt vielä paljoakaan, mutta se yksikin kerta oli iloa silmille. Pidän hetkien "ikuistamisesta" ja kuvata sitä, mitä muut eivät välttämättä näe. Artistit antavat yleensä kaikkensa välittääkseen sanomansa ja viihdyttääkseen yleisöään. Tahdon taltioida sen siteen fanien ja artistin välillä muidenkin nähtäväksi.

Onko mielessäsi jokin erityinen JaME:en liittyvä muisto tai saavutus?

Raura: Se, että saan työskennellä. Saan kokea, kuinka tiimityöllä tehdyt osaset saavat aikaan artikkelin. Ja tietenkin JaME:ssa työskentely oli yksi tekijä, joka auttoi minua pääsemään japanologian opintoihin. Tuntuu hyvältä työskennellä rakastamansa aiheen parissa ja toivottavasti tätä jatkuu vielä pitkänkin tovin verran - saanhan tehdä töitä mitä parhaimman tiimin kanssa!