Basisti O-Zekki (myöhemmin tunnettu nimellä Zekki-) ja kitaristit Yuna ja Itsuki (edellinen nimi Luka) perustivat S:n vuonna 1998. Kaikki kolme olivat soittaneet aiemmin yhdessä bändissä R'via. Yhdessä he olivat päättäneet erota muodostaakseen yhtyeen, jossa voisivat vapaasti toteuttaa perusvisuaalisia taiteellisuuksiaan. Koulun myötä he tapasivat rumpalin Reinan ja yhteisen ystävän kautta löytyi viimeinen jäsen, laulaja Miyamichi.
S aloitti sangen villisti. Lopullinen muoto ei ollut vielä löytynyt ja Miyamichin vokaalitkin rönsyilivät. He esiintyivät ensimmäisen kerran joulukuussa 1998, jonka jälkeen ilmestyi demo Kumo. Soleilin Kaiki huomasi bändin heidän keikallaan ja tunsi mahdollisuudet sormenpäissään. Yhdessä he solmivat levytyssopimuksen Kaikin yhtiölle. Heidät listattiin myös Soleilin omalle omnibus-levylle nimeltä Decadence.
Nagoya Music Farmilla soitetun one-manin jälkeen Miyamichi jätti bändin. S jatkoi ilman laulajaa kitaristien paikatessa häntä ennen seuraavan pestin täyttäjän värväämistä. Hän oli Dai (ex.D'reysir).
Toinen demonauha Sasori oli S:n ensimmäinen julkaisu uuden laulajan kera. Yhtye osallistui tiiviisti Soleilin järjestämiin tapahtumiin. Tässä vaiheessa heidän tyylikseen vaihtui todella näyttävät asut ja piikikkääksi stylatut hiukset. He kiersivät 34 konserttia sisältäneen kiertueen suositun La'Mulen kanssa.
Muutaman julkaistun singlen jälkeen S viimeisteli kokopitkän albuminsa nimeltä Yojigen Zukan. Päällään heillä oli mieliinpainuvan kirkkaat asut, jotka olivat täynnä kanjimerkkejä. Osa faneista luokittelikin nämä vaatteet oitis mauttomiksi luomuksiksi. Tyyli kuitenkin levisi ja yleinen mielipide korjaantui Vasallan ja Syndromen sonnustautuessa samankaltaisesti. S:n faniklubi ja nettisivusto avautuivat 4. lokakuuta ja kantoivat molemmat nimeä Pretty Pets.
Vuosi 2001 alkoi epäonnisesti. Dai oli joutunut auto-onnettomuuteen, jonka tuloksena oli vaurioitunut leukaluu. Maxi-single -Ichinensei- oli suunniteltu julkaistavaksi 1. huhtikuuta, mutta nyt se siirrettiin aina syyskuulle asti. Kevään kiertuetta ei kuitenkaan peruttu, vaan kitaristi Yuna korvasi jälleen laulajan puutetta. Dai ilmaantui kiertueen viimeiseen konserttiin 27. toukokuuta.
Dain paluu tuntui notkauttavan yhtyeen yhä vain lapsekkaampaan suuntaan. Laulu 1+1=3 sisälsi Dain ja yleisön yhdessä toteutettavan koreografian, joka sisälsi cheerleadereilta tunnetut pom-pomit. Myyntipöydälle ilmestyi kummia asioita, kuten värikkäitä ilmapalloja ja valtavia pehmoeläimiä. S järjesti tapahtumansa nimeltä Hop Step Jump!! elokuun 23. päivä Nihon Seinen Kanissa. Siellä he möivät ensimmäistä kalenteriaan ja muutamia muitakin uusia tuotteita, kuten keräilykorttisettejä.
Valitettavasti visual kei -fanien arvostama Soleil lopetti toimintansa vuoden 2002 loppupuolella. S järjesti one-man konsertteja omin neuvoinensa.
Bändi pysytteli hiljaisuudessa aina 2003 kesään asti. Silloin uudeksi tuottajaksi esiteltiin Ladies Roomin Yamada Nao ja S kertoi julkaisevansa uuden singlen syyskuun saavuttua. Seuraavan vuoden alussa perässä seurasi vielä live-DVD ja tapahtumia.
Vuoden 2005 alussa Itsuki ilmoitti S:n lopettavan. Ainoaksi syyksi oli kerrottu Itsukin halut luoda uusi yhtye nimeltä NO.13. Siispä S soitti viimeisen konserttinsa Shibuyassa 12. maaliskuuta 2005.
S aloitti vahvasti, mutta tuntui horjuvan loppuaan kohti. Fanit voivat vain pohtia miten iso osa Soleilin lopettamisella olikaan tämän bändin historian kannalta.