Haastattelu

Haastattelussa YAMA-B

28.12.2015 2015-12-28 08:19:00 KoME Kirjoittaja: Agata 'andi' Paź & JaME PL team, Dorota 'Nika' Janiszewska Kääntäjä: Bullet

Haastattelussa YAMA-B

Galneryusin ex-vokalisti kertoi meille suunnitelmistaan valloittaa Eurooppa.


© YAMA-B
Vuonna 2013 kuulimme YAMA-B:n aikeista vierailla Puolassa. Päätimme ottaa selvää hänen suunnitelmistaan ja esitellä tämä mahtava hevilaulaja lukijoillemme, jotka eivät vielä ole kuulleet hänestä. YAMA-B sai aluksi julkisuutta Galneryusin laulajana ja perustajajäsenenä, mutta nykyään hän on soolouralla ja tämän lisäksi työskentelee kahden muun projektin, Gunbridgen ja Rekionin, parissa. Kiireisistä kiertuevalmisteluistaan huolimatta YAMA-B löysi aikaa vastatakseen muutamaan kysymykseen laajamittaisista suunnitelmistaan, joihin lukeutuvat esiintymiset useissa Euroopan maissa sekä työskentely ulkomaalaisten artistien kanssa.


Olemme aivan ensiksi hyvin kiinnostuneita kuulemaan, mitä "B" lempinimessäsi tarkoittaa.

YAMA-B: YAMA-B on lempinimi, jonka sain jo kouluaikoinani. Oikea nimeni on Yamaguchi, ja japanilaiset lyhentävät sen usein "Yama". Yamaguchi sattuu olemaan hyvin suosittu nimi Japanissa, joten koulussani oli muutama muukin Yamaguchi. Koulutoverimme alkoivat kutsua meitä "Yamaguchi-A", "Yamaguchi-B", "Yamaguchi-C", tai ennemmin "Yama-A", "Yama-B", "Yama-C", jotta meidät erottaisi toisistamme. Minä sain nimen "Yama-B", ja se on tavallaan säilynyt mukanani koko elämäni.

Valtayleisö muistaa sinut mitä luultavimmin Galneryusin laulajana. Moni pohtii syitä sille, miksi tienne erkanivat - ottaen vielä huomioon, että olit yksi perustajajäsenistä ja teit myös useimmat bändin kappaleista.

YAMA-B: Aivan alusta asti Syulla ja minulla oli eriäviä mielipiteitä siitä, mistä hyvä melodia muodostuu. Siinä missä Syu ihaili 80- ja 90-lukujen japanilaisia rokkibändejä, kuten X-JAPANia, minä pidin enemmän 70- ja 80-lukujen animekappaleista ja kuuntelin myös paljon amerikkalaista ja eurooppalaista hevimetallia.

Alussa erilaiset makumme eivät käyneet ongelmaksi, mutta jokaista levyä julkaistessa eroavaisuutemme vain syvenivät. Jossakin pisteessä bändi oli alkanut jahdata uusia soundeja yrittäen kuulostaa uudelta ja modernilta sen sijaan, että olisimme tehneet rakastamaamme musiikkia. Eritoten Syulla on tapana jahdata uutta inspiraatiota hetken mielijohteesta ja unohtaa miltei kokonaan taustat, tyyli ja siihenastinen konsepti. Minä itse olen aika lailla hänen vastakohtansa - tykkään pitää kiinni tietyistä säännöistä ja konsepteista. Otan myös huomioon sen, mitä fanit tahtovat. Heidän tukensa on erittäin kallisarvoista minulle.

Sekä Syun spontaanilla lähestymisellä että minun omalla ajattelutavallani on pointtinsa ja oma arvonsa. Päätin kuitenkin, että oli parempi lähteä eri teille sen sijaan, että pakottaisimme omia ideoitamme toisiaan vastaan. Tällä tavoin meillä kummallakin olisi vapaus löytää ja tehdä omia asioitaan.

Suositussa yhtyeessä soittamisessa on hyvät ja huonot puolensa. Mistä asioista pidit kuuluessasi sellaiseen?

YAMA-B: Tietysti Japanin parhaiden muusikoiden kanssa soittaminen on elämän pituinen aarre. Koin mitä tarkoittaa olla huipulla. Luettelen luksukseksi myös sen, että sain työskennellä yhdelle Japanin tunnetuimmista levy-yhtiöistä. Vaalittavaa on lisäksi se, että sain näissä puitteissa hioa ääntäni.

Olet tällä hetkellä itsenäinen artisti. Etkö koskaan väsy tekemään kaikkea yksin? Kaipaatko sitä, että joku tekee jotain puolestasi?

YAMA-B: On todella tehtävä paljon työtä kyetäkseen tekemään mitä ja miten haluaa. Minulla on kuitenkin tällä hetkellä manageri, joka työskentelee kovasti ja antaa minulle koko ajan uusia tehtäviä ja tavoitteita - mutta minä en valita! Päinvastoin. Olen kiitollinen ja onnellinen. Rakastan sitä mitä teemme.

Olet jo jonkin aikaa antanut myös laulutunteja. Kävitkö itsekin laulutunneilla opetellessasi laulamaan vai oletko itseoppinut?.

YAMA-B: Metallivokalistina voin kevyin mielin sanoa olevani itseoppinut. Kuitenkin sain jonkinlaista opastusta klassiseen laulamiseen äidiltäni, joka opetteli äänitekniikoita yksityisen opettajan johdolla. Tapasimme keskustella siitä ja laulaa illallisten ääressä.

Olet toiminut myös opettajana. Opetatko yhä? Mitkä ovat tavoitteesi opettajana? Opetatko ainoastaan hevityylistä laulua vaiko, sanotaanpa, vaikka amatööreille pop-laulajille jotka etsivät neuvoja äänenkäyttöön?

YAMA-B: Kyllä, työskentelen yhä laulunopettajana musiikki-instituutissa Osakassa. Oppilaillani on eri motivaatioita, mutta yleensä he ovat kiinnostuneet oppimaan hevityylisen laulutaidon. Mutta jos joku ei ole kiinnostunut metallista vaan vaikka popista tai oopperasta, se ei myöskään ole ongelma, koska tietyt äänitekniikoiden standardit ovat universaaleja ja hyödyllisiä jokaisessa tyylilajissa.

Laulaessasi lähestulkoon täydellinen englantisi erottuu japanilaisten laulajien joukosta. Mikä on syy tämän takana? Opiskelitko englantia vai opettelitko laulamaan ottamalla mallia länsimaalaisista vokalisteista?

YAMA-B: Ette ehkä tienneet, mutta Japanissa on useita vokalisteja, jotka laulavat täydellisesti englanniksi. Mitä minuun tulee, lausumisessani on yhä paljon parantamisen varaa. Opettelin englannin itse. Minulla ei koskaan ole ollut opettajaa. Itse asiassa asia on aivan kuten sanoit; yritin matkia lausumista kuuntelemalla englanninkielisiä lauluja.

Puhutko yhtä sujuvaa englantia kuin mitä se on laulaessasi?

YAMA-B: Englantini on todella huonoa. Toivon kuitenkin, että lähitulevaisuudessa minulla olisi mahdollisuuksia käyttää sitä useammin, jotta kehittyisin samalla.

Etkö ole huolissasi siitä, että kieli- ja kulttuurimuuri saattavat olla ongelma työssäsi ja yrittäessäsi kerätä suosiota Euroopassa vai onko se jotain, jonka koet vahvuudeksesi?

YAMA-B: Olen varma, että kielimuuri on olemassa. Mutta vielä varmempi olen siitä, että menemme erilaiseen maailmaan kuin se, jossa asumme ja jonka tunnemme. Olemme erittäin positiivisella mielellä sen suhteen. Toivomme, että tämä kokemus inspiroisi meitä. Tämä on suuri mahdollisuutemme.

Ovatko juuresi sinulle tärkeät artistina? Koetko itsesi japanilaisena artistina vai kenties metallimuusikkona, joka vain sattuu olemaan kotoisin Japanista?

YAMA-B: Ajattelen kotimaatani ylpeydellä. Minulla on jonkin verran pelkoja siitä, että vieraaseen maahan mennessämme meitä muistutetaan kansallisuudestamme kyllästymiseen asti. Tietysti minun päätavoitteeni on olla aktiivinen kansainvälisellä tasolla, mutta minulle ei olisi luontevaa unohtaa, mistä olen kotoisin. Tämän sanottuani koen kaikkein eniten olevani ihminen, joka rakastaa metallia enemmän kuin mitään muuta maailmassa!

Lempiartistiesi listaan kuuluvat muun muassa Kai Hansen sekä Iron Maiden. Mistä pidät eniten näissä?

YAMA-B: Kai Hansen on loistava muusikko, joka loi melodisen power metallin. Hän loi tyylilajin ja se on aivan mahtava asia! Iron Maiden puolestaan on mahtava siitä syystä, että he ovat uudistaneet rockin ja irrottaneet sen pentatonisen asteikon rajoitteista. Heidän melodiansa sisältävät monia elementtejä diatonisesta asteikosta, minkä sanoisin olevan suurta kehittymistä.

Inspiroivatko sinua vain "klassikot" vai onko joitakin nykyajan artisteja, joita ihailet?

YAMA-B: Rakastan ehdottomasti klassista metallia. Kuuntelen sitä aivan yhtä paljon nykyäänkin ja se inspiroi minua yhä. Kuuntelen kuitenkin myös nuorempia bändejä, kuten esimerkiksi Killswitch Engagea sekä saksalaista Calibania.

Kasvoitko heavy metallin parissa vai onko se jotain, jonka löysit vasta vuosia kestäneen oman tyylin etsimisen jälkeen?

YAMA-B: Kun aloin kuunnella eurooppalaista ja amerikkalaista musiikkia, se oli alusta asti heavy metallia. Se johtui siitä, että 80-luvulla metalli oli todella suosittua, ja listoilla näkyi useita metallikappaleita. Ne olivat mahtavia aikoja! Metallia oli jopa pienen lapsen ulottuvilla!

Nettisivuillasi mainitset lempiartistiesi joukossa Isao Sakakin, ääninäyttelijän sekä laulajan, joka on esittänyt monen animen tunnuskappaleen. Tarkoittaako tämä, että olet animefani? Jos se on totta, kummasta pidät enemmän: vanhan liiton sarjoista, joihin esimerkiksi juuri Isao Sakaki on tehnyt musiikkia, vai kiinnostutko yhä uusista sarjoista?

YAMA-B: Kaikki Japanissa tietävät minun olevan suuri animefani. Tokiossa järjestetään joka toinen vuosi suuri manga- ja animetapahtuma, ja edeltävinä kahtena vuotena olen osallistunut tapahtumaan omalla pisteelläni. Sen saadakseen on voitettava, tulla valituksi. Olen ollut todella onnekas saadessani osallistua viime vuosina. Ja tosiaan, pidän vanhoista sarjoista, mutta tykkään myös olla perillä uusista jutuista.

Galneryusilla oli muutamia CD-kansia, jotka on suunnitellut kuuluisa taiteilija Yoshitaka Amano. Tekisitkö uudelleen yhteistyötä hänen tai jonkun muun kuvittajan kanssa tulevaisuudessa?

YAMA-B: Kuten tiedätte, Japanissa on monia suunnittelijoita, joiden juuret johtavat mangan ja animaation pariin. Yoshitaka Amano on vain yksi heistä. Mielestäni Mamoru Nagano on kerännyt eniten kulttimainetta niin Japanissa kuin ulkomaillakin. Jos hän voisi suunnitella minulle kannen jonain päivänä, se olisi aikamoinen kunnia!

Olet hyvin aktiivinen muusikkona. Nettisivuillasi on listattuna useita eri projekteja, joissa vaikutat joko yksin tai muiden muusikoiden kanssa. Aloitetaan Rekionista: tänä vuonna (2013) suunnittelette julkaisevanne CD:n. Voitko kertoa enemmän siitä?

YAMA-B: Mitä Rekioniin tulee, meillä on uusi albumi suunniteltuna ensi vuonna julkaistavaksi. Rekion on minulle kuitenkin enemmän sivuprojekti. Tänä päivänä olen paljon kiinnostuneempi yksinkertaisesti nimetystä YAMA-B-projektistani, jonka nimen alla työskentelen artistien kanssa kaikista maailman kolkista. Olette varmaan kuulleet kappaleen, jonka nauhoitin mahtavan norjalaisen vokalistin, PelleK:n kanssa. Aivan pian pääsette kuulemaan uusia kappaleita, jotka on nauhoitettu espanjalaisbändi Phoenix Risingin, brasilialaisyhtye Opus V:n ja argentiinalaissäveltäjä Rodrigo Diazin kanssa.

Vierailet pian toisen bändisi, Gunbridgen kanssa Puolassa, joka on varsin erikoinen valinta ulkomaalaiselle artistille. Miksi Puola?

YAMA-B: Päällimmäinen syy on se, että managerimme on puolalainen. Sen lisäksi minusta Puolalla on erittäin hyvä sijainti, juuri oikeanlainen päämajalle. Aloitamme Puolasta, mutta haluamme vierailla monessa muussakin Euroopan maassa.

Sinulla on myös muita suunnitelmia Puolan varalle - valokuvausta, konsertteja sekä päämaja, josta voitte matkata muihin Euroopan konsertteihin. Tuleeko vierailusi täällä keskittymään pelkästään työntekoon vai onko kenties jotain, jota haluaisit tehdä tai nähdä täällä ihan huvin vuoksi?

YAMA-B: Päätavoitteemme on olla ammattilaisia. Laitamme sen etusijalle. Olen kuitenkin kuullut, että Itämeren rannat ovat upeita. Haluaisin tehdä matkan Puolan rannoille. Minun on myös nähtävä Varsova ja Krakova. Perinteiset vanhat eurooppalaiset kaupungit ovat jotain, mitä ei Japanista löydä.

Onko Japanissa tai jossain muualla maailmassa jotain tiettyä paikkaa, jossa haluaisit esiintyä? Monelle artistille se olisi Budokan, Madison Square Garden tai Wembley. Entä sinulle? Vai pidätkö kenties pienemmistä klubeista?

YAMA-B: Maailman paras paikka on sellainen, johon ihmiset kerääntyvät kuuntelemaan musiikkia. Sillä ei ole väliä onko paikka pieni vai suuri.

Joulukuussa Gunbridge julkaisi maxi-singlen. Mitkä ovat suunnitelmanne tulevaisuuden varalle? Onko teillä suunnitteilla albumia?

YAMA-B: Tänä vuonna, kuten jo mainitsinkin, suunnittelen julkaisevani albumin Rekionin kanssa. Myös YAMA-B-projektilta on tulossa muutamia singlejä.

Onko sinulla suunnitelmia Lontoon-keikkaasi varten? Voitko kertoa enemmän siitä? Tuleeko tämä olemaan Gunbridge- vai YAMA-B-konsertti? Kutsutko muitakin artisteja lavalle, esimerkiksi PelleKin?

YAMA-B: London Anime Conin väki kutsui minut esiintymään. Tapahtuma on heinäkuun 20.-21. päivä, ja esiinnyn kahdesti, kerran kumpanakin päivänä. Esitän uusia kappaleitani sekä Galneryusin biisejä ja joitakin tunnettuja animekappaleita.

Miten oikein pärjäät niin monen projektin kanssa? Ymmärrämme, etteivät ne ole kaikki aktiivisina yhtä aikaa, mutta voitko kertoa meille, miksi niitä on niin paljon? Voitko selittää lyhyesti, miten ne eroavat toisistaan?

YAMA-B: Ei niitä minun mielestäni ole niin montaa! Pääprojektini on Gunbridge. Siinä laulan englanniksi ja tähtään kansainvälisen yleisön tavoitteluun. Rekion, kuten jo aikaisemmin sanoin, on sivuprojekti, enkä käytä siihen niin paljon aikaa ja keskittymistä - enkä aiokaan. Ainoa uusi asia on YAMA-B-projekti, jonka päällimmäinen konsepti on etsiä uutta laatua ja kokeilla. Se innostaa minua ja sen kanssa aion työskennellä paljon.

Laulamisen lisäksi soitat myös kitaraa, bassoa, koskettimia ja rumpuja sekä käytät näitä taitoja äänittäessäsi sooloprojektejasi. Mistä tämä monipuolisuus? Johtuuko se siitä, että lapsena kokeilit kaikkea etsiessäsi täydellistä soitinta vai opettelitko soittamaan kaikkia niitä vasta aloitettuasi soolourasi ja kontrolloidaksesi musiikkisi äänitys- ja järjestelyprosessia?

YAMA-B: Aloin soittaa niin montaa soitinta ajatellen, että olisi paljon helpompaa, nopeampaa ja luotettavampaa tehdä jotakin itse sen sijaan, että yrittäisin etsiä jonkun tekemään se puolestani. Tietysti käytin paljon aikaa harjoitellessani näitä taitoja ja tunnen itseni melko varmaksi kitaran kanssa. Lavalla, laulun lisäksi, vastaan bassosta ja koskettimista, joten minun oli harjoiteltava erityisesti näitä kahta tavoittaakseni tietyn tarkkuustason. Mitä rumpuihin tulee, taitoni ovat melko alkeelliset. Käytän rumpulaitetta äänittäessäni soololevyjä.

Mistä sait alun perin idean lähteä ulkomaille työskentelemään ulkomaalaisten artistien kanssa?

YAMA-B: Monet ideat tulevat puolalaiselta manageriltani. Tässä tapauksessa laitoimme ne hitaasti käytäntöön. Tämä haastattelu on yksi noista pienistä askelista!

Voisitko kertoa meille japanilaisesta metalliyhteisöstä?

YAMA-B: Tällä hetkellä suosituimmat yhtyeet japanilaisessa metalliyhteisössä ovat tyttöbändejä. Trendiä kutsutaan nimellä "jyo-metal". Levy-yhtiöt ovat nykyään enemmän kiinnostuneita tekemään sopimuksia laulavien naisyhtyeiden kanssa. Lisäksi visual kei on ollut suosittu jo pitkän aikaa. Kuitenkin, vaikka monet visual kei -bändit ovat usein yksinkertaisesti metallia, Japanissa ne lasketaan eri tyylilajiksi. Tämän lisäksi tällä tyylilajilla on aivan oma fanikuntansa, joten "aidot" hevarit eivät ole vuorovaikutuksessa visual kei -fanien kanssa. Mitä metalliyhteisöön tulee, Galneryusin suosio ei tunnu laskevan. Ja vaikken olekaan enää jäsen, se tekee minut onnelliseksi!

Lopuksi, onko mitään muuta mitä haluaisit kertoa eurooppalaisille faneillesi?

YAMA-B: Tämä on ensimmäinen kiertueemme ulkomailla, ja ensimmäinen matkamme ulkomaille. Me todella tahdomme tiukentaa suhteitamme Eurooppaan. Aikeenamme on tehdä parhaamme, mutta samalla me tarvitsemme tukeanne. Teen parhaani!



Kiitoket YAMA-B:n managerille, Dorota "Nika" Janiszewskalle, haastattelun järjestämisestä ja kääntämisestä!
MAINOS

Galleria

Aiheeseen liittyvät artistit

MAINOS