AciD FlavoRin haastattelu

Nelihenkinen AciD FlavoR vastasi kysymyksiimme toisen levynsä Next Storyn promoamisen ja heinäkuisen Ranskan-keikkansa valmistelujen lomassa vuonna 2008.

Voitteko kertoa meille, miten AciD FlavoR perustettiin?

Ryo: Tei ja minä sekä rumpali ja kitaristi perustimme bändin joulukuussa 1999. Kun päätimme bändin nimeksi tulevan AciD FlavoR, kitaristi oli kuitenkin jo lähtenyt, minkä takia bändissä oli alun perin kolme alkuperäisjäsentä. Helmikuussa 2000 Shigeru liittyi ryhmäämme toimiakseen kitaristina, ja laulaja liittyi myös mukaan, jolloin meitä oli sitten viisi jäsentä. Mutta rumpali lähti yhtyeestä marraskuussa 2001 ja laulaja seurasi perässä helmikuussa 2003. Samoihin aikoihin uusi rumpali Taiju liittyi bändiin ja Shigeru vaihtui laulajaksemme, jonka jälkeen AciD FlavoR sai nykyisen kokoonpanonsa. Tiedän sen olevan hieman monimutkaista, mutta Tei ja Taiju olivat hyviä ystäviä aiemmin, joten olimme onnekkaita. Se on hieman nolo anekdootti, joten pidän yksityiskohdat omana tietonani (nauraa).

Tei: Sama täällä. Periaatteessa olimme aina viisijäseninen ryhmä (tosin aivan alussa nelihenkinen), mutta eri jäsenillä!

Taiju: Olin viimeinen, joka liittyi mukaan yhtyeeseen. Se ei oikeastaan ollut jäsenistä puutteellisen bändin auttamista; se oli enemmänkin pakottamista ja uhkailemista, jotta minusta tuli jäsen (nauraa). No, en ole katunut mitään nyt, joten kaikki on mahtavaa.

Miten kuvailisitte musiikkianne?

Ryo: Mielestäni musiikkimme todella keskittyy melodiaan. Teoksemme sisältävät sekä pehmeitä että aggressiivisia kappaleita, ja uskon, että kaiken pitäisi perustua sellaiseen melodiaan, joka jää kuuntelijoiden sydämiin. Se ei sunkaan ole kehittyneintä musiikkia. Olen henkilökohtaisesti vaikuttunut 70-luvun progressiivisesta rockista, uuden romanttisesta 80-luvusta, 90-luvun industrial- ja grunge-musiikista ja niin edelleen. Joten luulenpa, että voimme kutsua musiikkiamme rockin uudeksi sekoitukseksi, joka on syntynyt tuloksena menneisyyden sisimmän olemuksesta.

Tei: Se on tietyllä maulla höystetty virkistävä soundi, joka saa sinut tuntemaan, ettet halua lopettaa!

Taiju: Mielestäni se on rockia, joka todella saa kuuntelijat tuntemaan olonsa iloisiksi. Paitsi että AciD FlavoR on bändi, joka myös välittää syvällä merkityksellä varustettuja viestejä, joten on vaikea kuvailla musiikkiamme vain yhdellä lauseella.

Mitkä ovat sanoitustenne aiheet?

Ryo: Töissämme ei ole käytössä vain yhtä aihetta. Haluan kuitenkin aina ikuistaa kappaleeseen positiivisen, oikeaa maailmaa koskevan viestin, oli kyseessä sitten rauhallinen tai aggressiivinen biisi. Se on kuin valonsäde, joka loistaa pimeyden kolon läpi. En osaa kirjoittaa kappaleisiin negatiivisia sanomia, koska olen niin optimistinen (nauraa). Mutta toisaalta minua ei huvita kirjoittaa huolettomia sanomia, jotka sivuuttavat todellisuuden. Ajattelemattomat pop-laulajat tekevät niin. Haluan vain rehellisesti kirjoittaa omin sanoin kokemuksista, tunteista ja mielipiteistä, joita olen kokenut elämäni aikana. Luulenpa, että se on perustyyli. Mutta tietenkin työ on erilaista, kun kirjoitan kappaleita peleihin tai muihin projekteihin. Tässä tapauksessa lyriikat perustuvat materiaalin ja yhteisten näkemysten asetuksiin.

Tei: Taidan jättää tämän kysymyksen Ryolle.

Taiju: Minä myös!

Shigeru: Minä myös!

Onko teidän helppo välittää viestinne, vaikka fanit eivät ymmärtäisikään kieltänne?

Ryo: Se ei ole helppoa, mutta uskon sen olevan mahdollista. Euroopan-aktiviteeteistamme vastaava henkilökunnan jäsen kertoi minulle kerran jotakin Round & Roundista, yhdestä ensimmäisen albumimme balladeista. Hän ei puhu eikä ymmärrä japania paljoakaan, mutta hän pystyi silti hahmottamaan kappaleen tuntemuksen ja sanoi ”tämä on surullinen kappale, eikö?”. Sillä hetkellä tajusin, että kyseessä on jotain muuta kuin vain sanat ja että asioita pystyy välittämään muilla keinoin kuin kielellä.

Tei: Itse asiassa, minusta se on vaikeaa. Lisäksi Ryon lyriikoista voi johtaa monia merkityksiä, jotka ovat mielestäni mielenkiintoinen tekijä musiikissamme. Japani on kuitenkin syvä, uniikki kieli; sen yksinkertainen kääntäminen toiselle kielelle ei riitä. Joten valitettavasti en voi sanoa, että viestimme ymmärtäminen täysin olisi helppoa. Olisin kyllä mielissäni, jos fanimme kokisivat ja ymmärtäisivät japanin kielestä enemmän musiikkimme kautta. Muusikoina meillä on velvollisuus esiintyä lyriikoiden mukaan, joten se olisi suurin saavutuksemme, jos kuuntelijamme voisivat saada kiinni lyriikoiden nyansseista musiikillisten ilmaisujemme kautta.

Taiju: Mielestäni on vaikeaa välittää kaikkea, mutta ensimmäisenä askeleena siihen haluan ilmaista musiikkiamme ja esiintyä keikoilla tavalla, jonka fanimme voivat helposti ymmärtää.

Shigeru: Olen sitä mieltä, että on vaikea välittää mitä haluamme sanoa ja ilmaista, jos kieltä itseään ei voida välittää. Mutta kun olimme viimeksi Belgiassa, nähdessäni yleisömme reaktion tunsin, ettei kielellä ole väliä, kun haluaa vahvasti muiden nauttivan musiikistaan. Vaikka sanoja ei voi täysin välittää, tunteet voi.

Kaksi albumianne julkaistaan pian Euroopassa. Voitteko kertoa meille jotakin niistä?

Ryo: Ensimmäinen albumimme SpeeD-BALL on kokoelma kappaleita, joita esitimme kotikaupungissamme bändin perustamisesta lähtien. Joten se on tavallaan indie-uramme kokoelmalevy. Useimmat kappaleet ovat energisiä sovituksia, koska ajan takia meidän täytyy pitää suhteellisen lyhyitä keikkoja. Sanoitukset eivät ole niin monimutkaisia. Jotkut niistä on kirjoitettu, kun olin teini, joten tavallaan se on ”liituamista nuoruuden kiireisyyteen” (nauraa). Monet kappaleista kertovat unelmista, rakkaudesta... pohjimmiltaan yleisiä asioita, jotka jokainen koki kerran elämässään.

Toisen albumimme Next Storyn suhteen päätimme loitontaa itsemme pop-musiikista ja suunnata kohti ”erinomaisen melodian sisältämien kappaleiden” konseptia. Major-bändiksi siirtymisen jälkeen emme soittaneet montaakaan keikkaa verrattuna siihen määrään, kun olimme amatööribändi, joten se oli paras ajoitus hylätä ”keikkayleisön kanssa keskustelun luomiseen tarkoitetun musiikin” idea. Tämän levyn tekeminen kesti vuoden, ja olen täysin sitä mieltä, että se oli sen arvoista. Siinä on mahtavia kappaleita. Näkymät sanoituksissa ovat hieman laajempia kuin aiemmalla albumilla. Teemat sisältävät myös universaaleja konsepteja, mutta silti useimmat niistä ovat meistä itsestämme. Allekirjoitimme sopimuksen major-levy-yhtiön kanssa Japanissa ja teimme debyyttimme musiikkimaailmassa. Mutta tämän suorituksen takia on asioita, jotka muuttuvat ja eivät muutu. On aikoja, jolloin huomaamme unelmien seuraamisen olevan todella vaikeaa ja jolloin meidän täytyy erota rakkaimpiemme kanssa. Nämä monenlaiset tunteet on kuvattu lyriikoissamme.

Keikkoja ajatellen sisällytimme sovitukseen flyygelin ja yhdistimme uusia äänitysmetodeja. Joten olen sitä mieltä, että tämä albumi näyttää joustavuutemme kokeillessamme erilaisia tekniikoita.

Tei: Mielestäni SpeeD-BALL on inspiroiva teos. Tätä albumia äänittäessämme muutin basson linjausta aika ajoin paikan päällä. Sitten kuuntelin sitä ja pidin ne, joiden ajattelin kuulostavan kuuntelijan mielestä parhaimmilta. Olen varma, että ainakin yksi bändin jäsen ajatteli ”Tei! Mitä sinä oikein teet?!”, koska saatoin yhtäkkiä sovittaa basson uudelleen kertomatta siitä kenellekään (nauraa). No, sellainen minä olen: teen sattumanvaraisia asioita kertomatta siitä (nauraa taas). Silti uudelleensovitus oli itse asiassa se, mitä halusin tehdä tälle albumille. Nämä kappaleet ovat olleet AciD FlavoRin aarteita pitkän aikaa, joten halusimme todella tehdä niistä täydellisiä. Olen sitä mieltä, että tämän albumin laatu oli todella meidän mieleemme.

Next Storyn suhteen minulla oli vaikutelma, että sillä levyllä oli erilainen lähestymistapa kuin SpeeD-BALLilla. Jokaisessa kappaleessa on vahvempi kuva ja sanoma. Basistina panostin uuusiin, haastaviin tyyleihin. Esimerkiksi raskaampien säkeiden säveltämistä melko synkkäteemaisiin kappaleisiin ja dynaamisempia säkeitä iloisempiin teemoihin. Henkilökohtaisesti halusin sovittaa albumin tällä tavalla, asettamalla erilaisen tyylin jokaiselle kappaleelle.

Osuuksiani sovittaessani olin myös keskustellut Taijun kanssa paljon rytmistä. Molemmat meistä kuuluvat bändin rytmiosastoon ja vaikka soitamme erillisiä soittimia, meidän täytyy silti yhdenmukaistua. Joten äänityksen aikana olimme erityisen varovaisia rakenteen ja dynamiikan kanssa. Henkilökohtaisesti ajattelen, että olen pystynyt ilmaisemaan jokaisen kappaleen uniikin soundin aika hyvin.

Taiju: SpeeD-BALL, kuten albumin nimi viittaakin, sisältää suurimmaksi osaksi nopeita kappaleita. Se on levy kuuntelijoille, jotka vain haluavat pitää hauskaa biitin kanssa. Toisaalta Next Story sisältää syvempiä tunteita hitaammalla temmolla ja musiikillisen valikoiman alue on melko lailla laajempi. On kuulijoiden päätettävissä kumpi albumi on parempi, mutta olisin todella iloinen, jos he valitsisivat molemmat.

Työstättekö jo uusia biisejä?

Ryo: Olemme juuri nyt promoamassa toista levyämme. Samaan aikaan kirjoitan ja luon aina uusia kappaleita. Ensiksi toivon eurooppalaisten ”friikkiemme” kuuntelevan ensimmäisen ja toisen levymme ja todella arvostavan niitä. Olen ajatellut lisätä joitain aggressiivisia, äänekkäitä ja raskaita soundeja seuraavalle levylle. Tietenkin kehitämme uniikkeja melodioitamme ja progressiivisia sovituksiamme vielä pidemmälle.

Tei: Se on salaisuus! (nauraa) No, meillä on aina jotain meneillään, joten olisin iloinen, jos kaikki voisivat yksinkertaisesti odottaa innolla tulevia tapahtumiamme.

Taiju: Emme ole vielä päättäneet seuraavasta julkaisustamme, mutta teemme uusia biisejä, joten odottakaa niitä innolla.

Sävelsitte joitakin kappaleita videopelejä varten: pelaatteko itse videopelejä? Näittekö pelistä esittelyn ennen säveltämistä?

Ryo: Rakastan pelejä! Lapsena en oikeastaan koskaan pelannut mitään pelejä. En tiedä johtuiko se siitä, mutta nyt en voi lopettaa, kun kerran aloitan (nauraa). Rakastan roolipelejä yhtä paljon kuin simulaatiopelejä, mutta erityisesti nautin rallipeleistä. Mitä tulee videopeleihin säveltämiini kappaleisiin, teen demon ja esitän sen käytyäni ensin yksityiskohtaisen keskustelun tuottajan ja muiden pelistä vastuussa olevien henkilöiden kanssa. Sitten käytämme sitä kappaleen pohjana ja sovitamme sen yhteen. Näin me periaattessa teemme.

Jos peli perustuu johonkin teokseen kuten esimerkiksi romaaniin, minun täytyisi lukea se huolella ja todella tutkia materiaalia, jotta voisin ymmärtää pelin asetelmat ja näkemykset. Sen jälkeen yritän heijastaa pelin hengen lyriikoissa ja melodiassa. Huomasin työmäärän olevan tavallista raskaampi, mutta se täyttymys, jonka tunsin projektin ollessa valmis, oli sanoinkuvaamaton (nauraa).

Tei: Minä todella rakastan pelejä! Kun osallistun pelimusiikin säveltämiseen, suunnittelen bassokuvion Ryon demon ja pelin antamien mielikuvien mukaisesti. Tietenkin luen myös materiaalin kunnolla läpi ymmärtääkseni asian ytimen ja maustaakseni sitä ja sillä tavoin sävellän basso-osuudet.

Taiju: Minäkin pidän peleistä todella paljon. Viime aikoina en ole pelannut kovinkaan paljoa, mutta aiemmin pelasin usein Street Fighter II:sta. Uskon työn ulkonäön olevan hyvin tärkeä, joten pelin esittely ehdottomasti auttaa meitä ymmärtämään sen sisällön ja antaa meille ideoita kappaleen sovitukseen.

Shigeru: Laulajana en vain laula kappaletta vaan myös tarkistan pelimateriaalit ja yritän saada ne toimimaan mielikuvituksessani käyttäen tätä suorituksessani.

Miten Belgian-konserttinne sujui? Miltä se tuntui? Reagoivatko fanit eri lailla japanilaisiin verrattuna?

Ryo: Se oli mahtavaa aikaa. Koko henkilökunta oli vilpitön ja todella ystävällinen; he olivat halukkaita kuuntelemaan meitä, vaikka emme osanneetkaan puhua ranskaa. Se kaikki oli meille ensimmäinen kerta, joten olimme melko tuskastuneita asioista, mutta he olivat aina tukemassa meitä. Lisäksi muut bändit, jotka myös esiintyivät Animansionissa, olivat mahtavia tyyppejä. ”Friikkimme” Belgiassa olivat eläväisempiä kuin japanilaiset ”friikkimme”. Heidän reaktionsa olivat niin selkeitä ja ystävällisiä, joten minulla oli todella hauskaa. Heidän iloiset äänensä olivat niin voimakkaita, että ne hukuttivat soundin kaiuttimistamme. Emme olleet julkaisseet yhtäkään levyämme Euroopassa emmekä julkaisseet sanoituksiamme missään, mutta silti yleisössä oli joitakin, jotka todella lauloivat lauluja kanssamme. Tunsin itseni todella rakastetuksi. Olin myös yllättynyt, kun joku kutsui minua ”Ryo-samaksi” (nauraa). Siihen mennessä minulla ei ollut mitään erityistä vaikutusta Belgiasta, mutta nyt Belgiasta on tullut paikka, missä voin tavata rakastavia ”friikkejämme”.

Tei: Fanien reaktiot olivat erilaisia Japaniin verrattuna, mutta arvostan sitä todella. Minulla oli hauskaa. Lavalla ajattelin, että ”Vau! Kaikki ovat niin innoissaan ja pitävät hauskaa!”. Tällaista ei ole paljoakaan Japanissa, joten nautin konsertista paljon. Olin todella innoissani nähdessäni kaikki iloiset ilmeet yleisössä!

Taiju: Ei väliä missä olemme, yritämme kovasti viihdyttää yleisöämme. Belgialaisten faniemme ilmeet olivat kuitenkin niin paljon suorempia kuin japanilaisten faniemme; heidän riemastuneet toimintansa todella välittyivät heidän tunteistaan meille ja se sai minut esiintymään iloisesti.

Shigeru: Pelkästään se fakta, että kaikki nauttivat konsertistamme sai minut todella onnelliseksi. Opettelin muutaman fraasin ranskaksi keikkaa varten ja oli todella huojentavaa, että yleisö ymmärsi, mitä sanoin. Sanoja oli vaikea muistaa ja työskentelin todella kovasti esitellessäni itseni ranskaksi! (nauraa) Olin myös yllättynyt, että melko monet yleisössä olleista ihmisistä osasivat puhua japania jonkin verran.

Oliko teillä aikaa nähdä Brysseliä? Mikä oli teistä yllättävää tai nautittavaa?

Ryo: Olimme kiireisiä konsertin kanssa kahden Brysselin-päivämme ajan, joten valitettavasti meillä ei ollut aikaa nähtävyyksien katselulle. Mutta tarkastelin maisemaa ajaessamme autolla. Oli raitiovaunuja, kauniita puita rivissä jalkakäytävien reunoilla; minä todella ajattelin, että kaupungissa vallitsi lempeä, nostalginen tunnelma. Muistan kauniin yön, jolloin oranssit valot loistivat.

Tei: Meillä ei ollut paljoakaan aikaa, joten emme käyneet katselemassa nähtävyyksiä. Itse asiassa halusin nähdä Brysseliä enemmän. Mutta kun matkasimme tänne, saimme nähdä millaista ympärillämme oli ja jokainen näkymä oli tietenkin täysin erilainen Japaniin verrattuna. Kaunis maisema kiehtoi minua. Ajattelen yhä, kuinka mukavaa olisi ollut pyöräillä ympäriinsä ja nähdä kaupunkia.

Taiju: Vaikka emme voineetkaan kierrellä Brysselissä, meillä oli mahdollisuus vierailla Bruggessa. Olin hämmästynyt Pyhän vapahtajan katedraalin arkkitehtuurista ja söin mitä maukkaimpia vohveleita, sellaisia ei voi saada Japanissa.

Shigeru: Kiertelimme kaupungissa vain hieman, mutta jokainen aspekti on täysin erilainen Japaniin verrattuna. Japanissa on paljon korkeita rakennuksia, joten taivas on usein piilossa. Mutta Brysselin taivas oli vain niin laaja ja tilava. Luontoa ja kauniita tyttöjä oli myös paljon! Bryssel oli todella ihmeellinen paikka.

Mitä mieltä olette vierailustanne Ranskan Japan Expossa?

Ryo: Kun kuulin uutisia Japan Exposta, olin osakalaisessa hotellihuoneessa vapaapäivänäni ja minä vain kiljuin! (nauraa) Dio-niminen bändi, joka on ystävämme, esiintyi Japan Expossa viime vuonna ja kuulin sen olleen mahtava tapahtuma, joten olen aina halunnut päästä sinne. En koskaan ajatellut, että se oikeasti tapahtuisi näin pian. X JAPAN esiintyy myös tänä vuonna; se että olemme samassa tapahtumassa heidän kanssaan on todella uskomaton kokemus. Minä todella haluan kiittää henkilökuntaa, joka ponnisteli antaakseen meille tämän huikean mahdollisuuden. Pidän parhaan mahdollisen keikan enkä petä henkilökuntamme ponnisteluja ja eurooppalaisten ”friikkiemme” odotuksia!

Tei: Se että olemme osa tätä suurta tapahtumaa on todellinen kunnia. Ja myös se, että saimme mahdollisuuden esiintyä taas Euroopassa!

Taiju: Olin todella innoissani! Tunnen jo nyt olevani onnekas voituani esiintyä ulkomailla, mutta osallistuminen tällaiseen suureen tapahtumaan on todella kunnioittava kokemus.

Shigeru: Jo pelkästään ulkomailla esiintyminen miellyttää minua, mutta suuremmassa Japani-sanan sisältämässä tapahtumassa mukana oleminen saa minut ylpeäksi ja antaa minulle vahvan tunteen siitä, että edustan maatani, joten minun täytyy tehdä parhaani.

Voisitteko lopuksi jättää viestin faneillenne?

Ryo: Kiitos paljon rakkaudestanne. Meillä on valmiina mahtava keikka teitä varten heinäkuussa, joten toivon teidän odottavan sitä innolla. Toivon ihmisten, jotka eivät pääse Japan Expoon, kuuntelevan albumeitamme ja odottavan innolla seuraavaa saapumistamme. Dion lailla yritämme parhaamme saadaksemme jonain päivänä oman Euroopan-kiertueemme, joten toivomme saavamme tukenne.

Tei: Olen jo niin innoissani teidän kaikkien tapaamisesta taas heinäkuussa. Aiomme todellakin tehdä päivästänne mahtavan. Toivottavasti voitte tulla paikalle tuntemaan bassoni soundin!

Taiju: Ensiksikin, kiitos oikein paljon siitä, että olette fanejamme! Emme koskaan petä odotuksianne, joten nautitaan tästä yhdessä täysin siemauksin!

Shigeru: Jos teillä vain on mahdollisuus vierailla Japanissa, tulkaa siellä keikallemme. Olisin iloinen, jos tapaisin teidät myös Japanissa!



Monet kiitokset AciD FlavoRille kysymyksiimme vastaamisesta.