Arkistojen kätköistä: GARI Japan Expossa

Elektro- ja rockmusiikkia yhdistävä kvartetti nimeltä GARI on niittänyt mainetta ulkomailla ja esiintynyt esimerkiksi Ranskassa useamman kerran. Vuonna 2009 JaME sai tilaisuuden kysyä jäsenistöltä heidän musiikistaan, ajatuksistaan japanilaisten bändien esiintymisestä Euroopassa sekä siitä, millaisia sanomia he haluaisivat kuulijoilleen välittää.


Ranskalainen yleisö on päässyt tutustumaan teihin hyvin. Voisitteko kuitenkin esitellä vieressänne istuvan henkilön heille, jotka eivät vielä tiedä yhtyeestänne?

Kei Kusakabe: Tässä on Yôichirô, hän on vokalisti, mutta myös yhtyeen johtaja.
YOW-ROW: Tässä on Naoki, basisti ja bändin pelle.
Naoki Fujimoto: Dokko on kitaristi sekä yhtyeen sekopää.
Yutaka Dokko: Ja tässä on Kei, rumpali.

Mikä innosti teitä aloittamaan musisoinnin?

YOW-ROW: Japanissa oli meneillään iso bändibuumi niihin aikoihin, kun opiskelimme korkeakoulussa. Tämän syyn takia mekin halusimme perustaa yhtyeen. Onnistuimme bändinä loistavasti!

Millaisen sanoman haluatte musiikillanne välittää?

YOW-ROW: Ulkomailla debytoimisemme jälkeen emme ole halunneet profiloitua japanilaisena bändinä. Haluamme tehdä kliseistä eroavaa, aiemmista kokemuksista ammentavaa musiikkia, ja haluamme näyttää sen samalla kun meistä tulee kansainvälisempi bändi. Japanissa on ihmisiä, jotka tekevät musiikkia koko maailmalle.

Ennen GARIa olitte hankkineet kokemuksia musiikista soittamalla muissa bändeissä. Onko skene muuttunut mielestänne ollenkaan? Millä tavoin?

YOW-ROW: Olen sitä mieltä, että GARIn alkuvaiheisiin verrattuna meillä on nyt enemmän mahdollisuuksia viedä musiikkiamme ulkomaille. Yhdysvaltoihin, Englantiin, Ranskaan ilman ajatustakaan J-popista – se on hyvä juttu.

Olette päättäneet julkaista tänä vuonna uuden minialbumin, TOKYO SOLDIERin, ensisijaisesti Ranskassa ennen muita maita. Miksi näin?

YOW-ROW: Meidän käännekohtamme oli loppujen lopuksi matka Japan Expoon kaksi vuotta sitten. Se mahdollisti esiintymisemme Japanin ulkopuolella, erityisesti Ranskassa. Jos on jokin paikka, missä voi puolustaa haluaan luoda uraa ulkomailla, niin täällä.

MASKEDin ja TOKYO SOLDIERin väliin jäi kolmen vuoden tauko. Tämä on iso aikalisä muusikolle. Mitä teitte tuona vapaa-aikana?

YOW-ROW: Päinvastoin, aika e.go.is.tickin ja MASKEDin julkaisujen välillä oli todella lyhyt, joten emme pystyneet keikkailemaan paljolti. Pystyimme vihdoinkin taas keikkailemaan noiden kolmen vuoden aikana.

Voitteko kertoa meille lisää tästä levystä?

YOW-ROW: Ideanamme oli tehdä levy, joka olisi tanssittavampi kuin edelliset teoksemme, samalla kun ylläpitäisimme garimaisen tatsin; hieman dynaamisempi kuin dance-levy ja hieman vaihtelevampi kuin rip dance -levy. Joten siksi levy on samaan aikaan rokkaava ja täynnä elektroa samalla kun se viestittää TOKYO SOLDIERin tanssittavaa ja nautittavaa sanomaa.

Miksi päädyitte tähän nimeen?

YOW-ROW: Valitsimme nimen, kun saimme selville, että tämä levy julkaistaisiin ensin Ranskassa. Levy esittelee yleisöllemme Japanin todella monipuolisen musiikin parista erilaisia tyylejä, joita kuunnella. Levyn nimen on tarkoitus antaa vaikutelma, että etsimme ihmisiä musiikillamme, että hyökkäämme odottamisen sijaan. Valitsimme ehkä vähän aggressiivisen nimen, mutta sitä me haluammekin!

Miten sävellätte musiikkianne? Muuttavatko musiikkiinne liitetyt elektroniset samplet tapaanne kirjoittaa?

YOW-ROW: Ensiksi ohjelmoimme musiikkifrekvenssit tietokoneella ja tuolloin lisäämme rumpujen, basson ja kitaroiden akustiset äänet. Prosessin viimeistelyyn sisältyy hyvän tasapainon löytäminen samplen ja akustisen välillä, jotta saadaan paras mahdollinen soundi, GARIn soundi.

Kuuntelimme levynne. Se on paljon elektrompi kuin mitä olette tähän asti tehneet. Olette myös muuttaneet levyn väriä – onko se muutettu siksi, että TOKYO SOLDIER on GARIn uran käännekohta?

YOW-ROW: GARI on pohjimmiltaan elektro rock -bändi, mutta on totta, että levy tuntuu hieman popimmalta, kenties kevyemmältäkin, ja sitä me halusimme. Halusimme myös näyttää, että meillä voi olla glamourimpi, muodikkaampi soundi, hieman popahtavampi eikä vain elektro rockia – ja että voimme laajentaa alaamme.

Miten keksitte sekoittaa yhteen rockin ja elektronisen musiikin? Oliko teillä tämä jo mielessänne, kun perustitte bändin?

YOW-ROW: Kun perustimme GARIn, muita musiikkityylejä, kuten esimerkiksi elektroa, ei juurikaan ollut. Kun minusta tuli bändin laulaja, meillä oli ideana hyödyntää taitoani tehdä sampleja. Ohjelmoin tanssimusiikkia ja päätimme lisätä niihin kolmen muun soittimen ääniä – elektro rock -liittoumamme ohella.

Sanoituksenne ovat aina todella lumoavia ja niissä on vahva hengellinen puoli, mutta ne puhuvat myös massojen vakiintumisesta ja yksilön korostamisesta. Mitä mieltä olette nyky-yhteiskunnasta? Synnyittekö maaseudulla, missä yksilön ajatellaan työskentelevän maansa hyväksi itsensä sijaan? Saiko tämä teidät kirjoittamaan nämä lyriikat ja tämän kritiikin?

YOW-ROW: Itse asiassa meillä on aika kriittinen näkemys. On totta, että musiikilla ei ole niin paljon vaikutusta kuin politiikalla, mutta meistä on tärkeää ilmaista kritiikkiä samalla lailla kuin U2 ja Rage Against the Machine, jotka ovat osallistuneet politiikkaan melko vahvasti. Jos he voivat, niin miksemme mekin? Meillä on siis omia mielipiteitämme esitettäväksi.

Mitä teemoja haluaisitte käsitellä musiikissanne? Onko teillä rajoitteita joihinkin teemoihin, joita ette halua missään nimessä käsitellä?

YOW-ROW: Heti kun aloitamme biisin säveltämisen, meillä on melko selkeä mielikuva siitä, mitä haluamme kappaleella kertoa. Emme kirjoita kappaleita yksin, vaan sävellämme tasavertaisesti yhdessä. Jos kappaleen aihe ei liity politiikkaan, muunnamme sävellyksen sävyä sen mukaisesti. Jos sen sijaan laulamme rakkaudesta, käytämme siihen tunnelmaan sopivia sävyjä. Siksi meillä on mielikuvia, joita yritämme muuttaa ääniksi.

Mitkä ovat päävaikuttimemme? Mitä kuuntelette tällä hetkellä?

YOW-ROW: Tällä hetkellä kuuntelen Justicea, mutta myös urani alkuaikojen bändejä, kuten esimerkiksi punk-bändejä, jotta voin sulautua heidän musiikkiinsa. Kuuntelen myös omaksi ilokseni bluesia, mutta tällä hetkellä kuuntelen kaikkea tanssittavaa ja mukavaa. Olen aina ollut kiinnostunut ja ihailen eri genrejen artisteja. Miksi Iron Maidenia ei voisi miksata yhteen Underworldin kanssa? Se auttaa minua pysymään uteliaana ja löytämään uusia artisteja.

Hey Now! -kappaleen alku muistuttaa meitä Ranskassa erittäin tunnetusta duosta, Daft Punkista. Inspiroiduitteko tästä kyseistä kappaletta tehdessä?

YOW-ROW: Itse asiassa pidämme Daft Punkista, joten olemme iloisia tuosta huomiosta. Tykkäämme miksata erilaisia soundeja, joten vertailu imartelee meitä.

Yhden tämän levyn kappaleen nimi on I NEED YOUR LOVE. Kaipaatteko te rakkautta?

YOW-ROW: Kyllä, minä tarvitsen rakkautta jonkin verran. (nauraa)

Ette ole ensimmäistä kertaa Ranskassa. Millainen rooli ulkomaalaisella yleisöllä on ollut musiikissanne sitten esiintymisenne vuoden 2007 Japan Expossa?

YOW-ROW: Jokainen ulkomailla heitetty keikka oli todella tärkeä kokemus meille, oli kyse sitten Japan Expon kaltaisesta suuresta paikasta tai pikkukaupungin pienestä klubista. Jokainen kerta oli todella tärkeä meille ja muistamme kaikki nuo hetket.

Onko teillä jotain pieniä rituaaleja, joita suoritatte ennen lavalle menoa?

YOW-ROW: Ei niinkään rituaaleja. Tykkään olla hetken aikaa yksin ja poistua pukuhuoneestani.

Naoki Fujimoto: Tykkään luoda tunnelmaa vitsailemalla.

Minulla onkin sellainen käsitys, että kaikki basistit ovat tuollaisia!

Naoki Fujimoto: Ilmeisesti. (nauraa)

Japanilaisbändit saapuvat keikkailemaan Ranskaan yhä etenevissä määrin. Mitä mieltä olette tästä? Mitä mieltä olette Ranskassa keikkailusta samaan aikaan kun monet ihmiset olettavat, että japanilainen musiikki on vain visual keitä, hyvin usein myös huonoa sellaista?

YOW-ROW: Ulkomailla tunnetuksi tuleminen ja Ranskaan saapuminen ovat loppujen lopuksi hyviä tilaisuuksia. Itse asiassa on harmi, että japanilaisesta musiikista ajatellaan systemaattisesti noin. Tavoitteenamme on näyttää, että Japanissa on muitakin musiikkigenrejä. Kaikkea ei tarvitse laittaa samaan lokeroon.

Onko teillä suunnitelmia tulevaisuutta varten?

YOW-ROW: Tällä hetkellä meillä ei ole suunnitelmia, paitsi tietysti suunnittelemamme uusi levy. Kiinnostuksemme on meidät muistavissa ranskalaisissa sekä yleisössä, joka huomaa, ettei ole vain visual kei- tai J-pop-bändejä, vaan myös muita genrejä. Autamme ihmisiä kuulemaan erilaisia soundeja, mutta mielestämme siinä on vielä paljon tehtävää.

Oliko teillä aikaa kierrellä Pariisissa? Kävittekö monissa paikoissa?

YOW-ROW: Saavuimme torstaiaamuna, joten näimme vain Japan Expon lähialueineen.

Lopuksi voisitte kuvailla GARIa yhdellä lauseella. Mitä tulee mieleen?

YOW-ROW: Meillä on aggressiivinen näkemys bändistämme. GARI“hyökkää”! Managerimme tapaa sanoa, että “GARI on kuin ase”.


JaME kiittää GARIa, kääntäjää ja Soundliciousia tämän haastattelun mahdollistamisesta.