Arkistojen kätköistä: Kagrra, haastattelussa Japanissa

Elokuussa 2008 pidetyn Euroopan-kiertueen jälkeen Kagrra, oli jatkamassa Chileen ja Brasiliaan. JaME haastatteli bändiä, jonka musiikki ja imago on yhdistelmä rokkia ja perinteistä japanilaista taidetta, ennen heidän matkaansa Latinalaiseen Amerikkaan.


Voisitteko esitellä itsenne?

Isshi: Olen vokalisti Isshi.
Nao: Olen basisti Nao.
Akiya: Olen kitaristi Akiya.
Sin: Olen kitaristi Sin.
Izumi: Olen rumpali Izumi. Hauska tavata.

Viime vuoden elokuussa soititte ensimmäisen Euroopan-kiertueenne ja se oli menestys. Onneksi olkoon. Mitä vaikutelmia teillä on kiertueesta?

Isshi: Ennen matkaa tuntui siltä kuin odotukseni ja huoleni sekoittuisivat, mutta tultuamme takaisin vaikutelmaani voisi kuvata sanoin “nautin siitä”.

Olitteko valmistautuneet tarpeeksi?

Isshi: Emme, sillä emme oikein voineet esiintyä samalla tavalla kuin Japanissa, koska soittimien ja materiaalien tuontiin oli rajoitukset. Pystyimme tosin tuomaan mukanamme koton (japanilainen jousisoitin), joten mielestäni näytimme yleisölle Kagrra,:n pienillä resursseilla.

Luuletteko, että teillä on enemmän laitteita kuin muilla bändeillä?

Isshi: Öh, en tiedä. (nauraa)

Matkustitte viidessä maassa – Ruotsissa, Suomessa, Hollannissa, Saksassa ja Ranskassa, pohjoisesta etelään. Mikä maa teki teihin isoimman vaikutuksen?

Isshi: Jokaisella maalla oli kauneutensa, joten ne kaikki olivat vaikuttavia, mutta pystyin tuntemaan yleisön lämmön voimakkaimmin Saksassa, Ranskassa ja Hollannissa.

Aikataulunne vaikutti melko tiukalta. Oliko se tyydyttävä teille?

Isshi: No, oli se ihan ok. (nauraa)

Oliko teillä aikaa katsella nähtävyyksiä?

Isshi: Eipä oikeastaan.
Izumi: Mitä tulee konsertteihin ulkomailla, meillä oli ennestään kokemuksia Hong Kongista melko kauan aikaa sitten. Mutta tällä kertaa tämä oli ensimmäinen kertamme esiintyä näissä maissa, joten kyseessä oli aivan erilainen kokemus.

Erosiko Eurooppa Aasiasta?

Izumi: Se oli melko erilainen. Yleisöt, kulttuurit – kaikki oli erilaista. Jopa Euroopan sisällä, sillä esiinnyimme viidessä maassa, ja meistä tuntui, että jokainen paikka erosi toisistaan. Joka maassa ihmisten odotus päästä näkemään meidät oli kuitenkin mahtavaa.
Sin: Kun ensimmäinen biisi alkoi, yleisön voima ja heidän odotuksensa (tunne, että he olivat odottaneet meitä), oli aivan mahtava; hädin tuskin kuulin rumpuja. En ole koskaan kokenut sellaista, joten minusta tuntui, että “En voi enää aloittaa ensimmäistä biisiä”. (nauraa) Toisen konsertin kohdalla pidimme huolen siitä, että monitorin volyymi oli säädetty korkeammalle. (nauraa) Olin niin yllättynyt.

Veikkaan, että yleisössä oli enemmän miehiä kuin naisia?

Isshi: No, siellä oli aika paljon miehiä, mutta silti enemmän naisia.

Kuulin, että jopa balladeissa yleisö oli aika eloisaa.

Isshi: Ah, kyllä. (nauraa) Siinä on yksi ero Japaniin. No, me olemme sen kanssa sujut kunhan yleisö on eloisaa.
Sin: Ei se tarkoita sitä, etteivätkö he kuuntelisi musiikkiamme. (nauraa) Minulla oli siitä samanlainen tunne, kun olimme Yhdysvalloissa. Vaikuttaa siltä, että ihmiset kuuntelevat balladeja hiljaa vain Japanissa. Minusta sellaista kuuntelutyyliä ei ole muissa maissa.
Akiya: Siitä, miten fanit nauttivat konserteista: Japanilaiset tekevät sitä mitä muut tekevät – he matkivat toisten tekemisiä, mutta ulkomailla ihmiset nauttivat vapaasti ja yksilöllisesti. Isshi heiluttaa japanilaista viuhkaa lavalla, ja siellä oli joitakin ihmisiä, jotka heiluttivat viuhkojaan samalla tavalla kuin hän, ja jotkut ihmiset nauttivat vapaasti kääntymällä poispäin lavalta ja joivat sen sijaan. (nauraa)

Japanissa voimme tuskin nähdä sellaisia ihmisiä. (nauraa)

Akiya: Me emme näe tätä Japanissa. (nauraa) Ihmiset eivät olleet ujoja ja he nauttivat vapaasti, pystyin tuntemaan sen niin hyvin ja se teki minut todella onnelliseksi. Nautin heidän näkemisestään ja oli ilo soittaa. Ja kaiken kukkuraksi minulla ei ollut stressiä.
Nao: Minäkin nautin siitä, siitä tuli hyvä motivaatio. He jopa lauloivat biisejämme.

Japaniksi?

Nao: Kyllä. Meillä on biisi nimeltä Utakata, jonka he lauloivat joka esiintymispaikalla.

Se tarkoittaa, että he ymmärsivät sanoituksien merkitykset.

Nao: Toivon niin. (nauraa)

Tunsitteko, että matkustaminen Euroopassa erosi paljon Japanissa kiertämisestä?

Isshi: Kyllä. Yleisön reaktiot vaihtelivat ja oli erilaisia tapoja nauttia. Japanissa minulla on viuhka ja siihen on furi (koreografia) ja ihmiset seuraavat liikkeitä, mutta ihmisillä ulkomailla näytti olevan oma sisäinen rytminsä. Lavalta katsottuna, he kaikki vaikuttivat erilaisilta, mutta mielestäni siinä oli yhtenäisyyden tunnetta konsertin nauttimisesta. Se oli oudon hieno tunne.

Eikö esiintymistapanne eronnut siitä, miten yleensä esiinnytte Japanissa?

Isshi: No, ei meillä ollut niin paljon erilaisempi tapa kuin Japanissa. Mutta me suunnittelimme settilistat niin, että ihmiset ymmärtäisivät Kagrra,:a helposti. Me välitimme siitä.

Mikä oli oudoin asia, jonka kohtasitte kiertueen aikana?

Isshi: Nautin koko ajasta, joten en muista paljoakaan mistään tapahtumista. (nauraa) Tämä ei liity esiintymisiin, mutta meillä oli yksi vapaapäivä kiertueen lopussa ja me olimme Espanjassa.

Konserttien jälkeen menitte katsomaan Espanjaa?

Isshi: Kyllä. Meillä oli yksi vapaapäivä Espanjassa ja meillä oli aikaa katsella nähtävyyksiä, ja sitten minulta varastettiin digikamera rannalla! (nauraa)

Oi! Niinkö? Ihan niin kuin yksinkertaiselta turistilta. (nauraa)

Isshi: No, minä olin vain yksinkertainen turisti. (purskahtaa nauramaan)

Eikö teillä ollut mitään musiikillisia ongelmia?

Sin: Kun palasimme Japaniin, huomasin että koton jalusta oli kadonnut. Se on vieläkin kateissa. (nauraa) Japanissa käytän painavampaa jalustaa. Ajattelin viedä mukanani kevytmallisen, joten hankin sellaisen ja otin mukaani, ja palatessamme se oli kadonnut. (nauraa)

Isshi, pidit välispiikkisi Euroopassa monilla kielillä. Miten päädyit tekemään sen?

Isshi: Viime vuoden lopussa yhtiömme järjesti livetapahtuman. Siellä kysyin D'espairsRayn laulaja HIZUMIlta: “Miten minun tulisi esittää välispiikit?”, sillä D'espairsRay on konsertoinut Pohjois-Euroopassa aika usein. Hän sanoi: “Sinun kannattaisi puhua paikallisilla kielillä. Vaikka et osaisi puhua hyvin, se tekisi silti kaikki iloisiksi.” Joten ajattelin, että on parempi puhua jokaisella kielellä. Opettelin kieliä pikku hiljaa jokaisessa maassa, ja niin esitin välispiikit.

Siinä on viisi eri kieltä tähän mennessä. Oliko sinulle vaikeaa oppia puhumaan näillä kielillä?

Isshi: Luulen, että pystyn puhumaan saksaa aika hyvin, koska menin sinne kahdesti, mutta ranska on hankalaa vaikean ääntämyksen takia.

Kun puhuit lavalla jokaisella kielellä, saitko reaktion yleisöltä?

Isshi: Kyllä sain.

Muistitko kaiken?

Isshi: En, kirjoitin paperille ja luin siitä. (purskahtaa nauruun) Välispiikkejä oli useita, joten ajattelin, että kaiken muistaminen ulkoa olisi hankalaa. (nauraa)



Piditte nimikirjoitustilaisuuksia joka maassa. Millaisia ne olivat? Miltä teistä tuntui tavata eurooppalaiset faninne niin läheltä?

Isshi: Mielestäni he olivat aika aktiivisia. (nauraa) Ranskalaiset vaikuttivat itsepintaisemmilta ja minulta pyydettiin juttuja kuten ”Suutele minua”. (nauraa)

No, vastasitko pyyntöön?

Isshi: Minä olin ihan okei asian kanssa, mutta koordinaattori pysäytti sen ja minä ajattelin “Älä pysäytä”. (purskahtaa nauruun)
Akiya: Ihmiset niissä maissa olivat ahkeria. Kun he alkoivat pitää japanilaisista artisteista, he opettelivat ensin japania. Kun me kuuntelemme ulkomaisia artisteja, emme tutki sanoituksia, mutta he oppivat niin paljon, että pystyivät puhumaan japania ja keskustelemaan nimmarijakotilaisuuksissa. Opin siitä paljon. Minusta se on hienoa.
Nao: He olivat niin vilpittömiä. Koska emme voineet ymmärtää toistemme kieliä, he olivat kirjoittaneet viestejä paperille ja näyttivät ne meille, jotta ymmärtäisimme ne.

Mitä asioita olette oppineet Euroopan-kiertueen aikana, ei vain bändinä mutta myös henkilökohtaisesti?

Izumi: Olen oppinut paljon, mutta paras asia on, että pystyimme kokemaan asioita mitä emme yleensä pystyisi. Vaikka me, Kagrra,, jatkamme toimiamme ja uramme rakentamista, joko Japanissa tai ulkomailla, jatkamme samalla myös uusien asioiden oppimista.

Vaikuttiko se musiikkiinne ollenkaan? Esimerkiksi, sanoituksienne viesti voisi kohdentua myös ulkomaille?

Isshi: Päinvastoin, koska olemme japanilaisia ja bändillä on vahva japanilaisen kulttuurin tunne – vaikka emme jyrkästi pitäydykään siinä – niin ajattelin, että meidän pitäisi tehdä enemmänkin japanilaisia juttuja.
Sin: Emme muuta sitä tosiasiaa, että luomalla jotakin ulkomaille suunnattua, luomme jotain, jonka haluamme luoda Kagrra,:na. Mutta oli hienoa ymmärtää, että on ihmisiä, jotka odottavat meitä yli rajojen ja meren. Tunsin, että olimme odotettuja. Olemme saaneet fanipostia monilla kielillä kirjoitettuna, mutta se syvän vaikutelman tunne ensimmäistä kertaa sinne mentyämme ja yleisön kohdattuamme oli todella suurta.

Mitä odotatte Etelä-Amerikalta konsertteja lukuun ottamatta?

Isshi: Kuulin, että yleisö on todella lämmintä, joten yritän olla menemättä pyörryksiin heidän voimastaan. Luulen kaiken olevan melko erilaista Eurooppaan verrattuna. Kaikista eniten pohdin sitä, millainen paikka se tulee olemaan.

Onko mitään, mitä odotatte todella innolla esiintymistenne lisäksi?

Akiya: Minulla on joitakin toiveita, mutta luulen, etteivät ne toimi aikataulumme takia. Haluan joka tapauksessa mennä katsomaan nähtävyyksiä.
Izumi: Voin kuvitella Brasilian mielessäni, mutta en Chileä, joten haluan mennä sinne kävelylle.

miyavi piti vastikään kaksi konserttia Brasiliassa. Onko teillä ollut mahdollisuutta kysyä häneltä hänen kokemuksistaan siellä?

Sin: Meillä ei ole montaa mahdollisuutta nähdä häntä, joten emme ole kysyneet vielä. Haluan kysyä häneltä, millaista se oli, tosin kuulin kyllä asiasta muilta ihmisiltä.

Miten Kagrra,:n musiikkia tehdään? Isshi kirjoittaa sanoitukset, mutta sävellykset ja sovitukset on merkitty Kagrra,:n nimen alle, mikä tarkoittanee että teette kaikki laulut yhdessä?

Isshi: Oikeastaan me viisi kirjoitamme laulut itse, mutta lopullinen tuotos on yleensä Sinin tekemä.
Sin: Ja me teemme sen niin, että kun me keskustelemme alkuperäisen säveltäjän kanssa, me teemme kaikki osat yhdessä. Periaatteessa jäsen, joka tekee laulun, tuo pääosin mielipiteensä esille, mutta oikeastaan jokainen jäsen vaikuttaa jokaisessa osassa.

Sin, profiilisisi perusteella vaikuttaa siltä, että sinulla on paljon tietoa soittimista. Oletko kiinnostunut erityisesti japanilaisista soittimista?

Sin: Kuuntelin muiden tekemiä CD:itä ja mielestäni koto oli todella siisti instrumentti, ja ajattelin: "Voisinko sisällyttää tämän musiikkiimme joku päivä?" Myöhemmin ajattelin: ”No, minäpä soitan sitä itse”. Se ei ole oikeastaan kovinkaan vaativaa. Lisäksi kun teen lauluja, käytän tietokonetta luodakseni muita ääniä, jotka haluan lisätä joukkoon.

Soitatko sinä oikeasti shakuhachia (japanilainen bambuhuilu) ja biwaa (japanilainen luuttu)?

Sin: Kitaran lisäksi soitan oikeasti vain kotoa. Me kutsumme studiomuusikkoja soittamaan muita soittimia.

Isshi kirjoittaa Kagrra,:n sanoitukset. Oletko kiinnostunut vanhoista japanilaisista tarinoista ja buddhalaisuudesta?

Isshi: Kyllä. Kun analysoin itseäni, japanilaisilla vanhoilla tarinoilla on – ehkä – ollut vaikutuksia minuun ja on yhä tänäkin päivänä. Tykkään lukea kirjoja. En lue länsimaalaisia kirjoja, mutta luen japanilaisia kummitustarinoita, mysteereitä ja lasten tarinakirjoja, ja minun juureni ovat niissä asioissa.

Isshi, sinä myös kirjoitat kirjoja. Tarinasi ovat surullisia, kauniita, ja saa meidät nostalgisiksi, aivan kuten Kagrra,:n lyyrinen maailma. Voimme tuntea japanilaisille tyypillisen esteettisen merkityksen herkille lyhytaikaisille asioille.

Isshi: Kyllä. Pidän niistä.

Akiya, on kirjoitettu, että sinä olet muodikas ja kuuntelet monien genrejen musiikkia.

Akiya: Kuuntelen kaikenlaista musiikkia, eikä minulla oikein ole inhokkejakaan. Joskus kun puhun ja tunnen, että jokin rokkaa, minulle sanotaan "Tuo on poppia". (nauraa) Joskus asiat on sekoitettu minussa tällä tavalla. En pidä vain uusista jutuista, vaan myös vanhoista. Pidän kaikesta.

Lisäätkö sitä Kagrra,:n musiikkiin?

Akiya: Kyllä, melko paljon.

Sovitatteko sanoitukset musiikin teon jälkeen?

Isshi: Siinä ei ole sovittua kaavaa. Omien laulujeni tapauksessa minulla on teema alusta alkaen, joten joskus kirjoitan sanat suoraan sellaisina kuten ne ovat, mutta periaatteessa kun saan mielikuvan laulun säveltäjältä, alan kirjoittamaan sanoituksia luoden oman maailmani.

Teidän soundinne on vaihdellut melko paljon viime aikoina. Laulut kuten [Guilty] eroavat paljon aikaisemmasta tuotannostanne. Oliko tämä muutos jotain, joka tuli luonnostaan?

Isshi: Siihen asti meillä ei ollut kovin monia aggressiivisia kappaleita ja mielestäni tuo laulu kuuluu uuteen osaamme. Mielestäni tämä laulu on sellainen, joka yllyttää ihmisiä konserteissa.

Kun jokainen teistä luo biisejä, luotteko niitä tarkoista mielikuvistanne?

Nao: Mielestäni olemme kaikki erilaisia. Minun tapauksessani, soitan kitaraa sitä mukaa kun musiikkia tulee spontaanisti päähäni, sitten teen melodiat pianolla.

Joten tavat luoda demonauhat vaihtelee kullakin jäsenellä?

Sin: Kaikki ovat erilaisia. Se riippuu jäsenestä. Joskus minä luon niitä kitarariffeistä, joskus rumpuloopeista, joskus ihan vaan melodioista itsestään. Se on melko erilaista joka kerralla, mutta minulla ei ole tiettyä tapaa, jota seuraisin, joten mielestäni emme ole muuttuneet paljoa, mutta kuuntelijat saattavat tuntea, että olemme.

Jin Nakamura sovitti edellisellä studioalbumillanne kappaleen Shigatsu tsuitachi. Kuinka tutustuitte häneen?

Akiya: Kun tapasimme Jinin, hän oli hyvin kiinnostunut meistä ja hänellä oli visio, miten Kagrra, olisi parempi tietyllä tavalla, joten ajattelimme, että hänen kanssaan voisimme luoda jotain todella hyvää.

Jin Nakamura on tuottanut myös EXILEa ja Kumi Kodaa, joten meillä on mielikuva, että hän työskentelee R&B-tyylien parissa, joten yhteistyönne vaikutti hieman odottamattomalta.

Akiya: Ei, hän on tehnyt Kumi Kodalle ja Kou Shibasakille myös japanilaistyylisiä lauluja. Hänellä on laaja tietämys.

Minkälaista oli työskennellä hänen kanssaan? Lauluja, jotka hän sovitti, muutettiin aika paljon?

Sin: Minusta se oli mahtavaa. Kuten tiedätte, me olemme bändi, joten jos teemme musiikkia normaalisti, laitamme siihen rummut, basson, kitaran ja vokaalit. Mutta kun se on tehty sovittajan perspektiivistä, monet asiat laitetaan yhteen, esimerkiksi rummuista ajattelin ”Kuinka monelle raidalle nuo ovat?” (nauraa) Opin paljon.

Julkaisette viidennen studioalbuminne Shun ensimmäinen huhtikuuta. Mikä on teidän mielikuvanne nimestä Shu?

Isshi: Tällä nimellä on karkeasti kaksi merkitystä. Yksi on ”rukoushelmien” merkitys, ja se tarkoittaa, että tällä albumilla on monenlaisia lauluja ja me yhdistämme ne punoksella nimeltä Kagrra, yhdeksi ympyräksi. Toinen merkitys on, että 'shu' lausutaan samoin kuin japanin sana 'shu' eli 'kirous', joten haluan kuulijoiden painavan Kagrra,:n olemuksen niihin.

Tällä albumilla on varmasti laaja valikoima lauluja, kuten pirteitä pop-lauluja, synkkiä hevilauluja, suurimuotoisia lauluja, lempeitä japanilaisia lauluja jne. Jokaisella laululla on oma maailmankuvansa, eikö vain?

Isshi: Kyllä. Ne ovat eri ikäisiä, eri maata, hieno valikoima lauluja.

Ovatko laulujen maat erilaisia?

Isshi: Ovat ne. No, se on vain minun mielikuvani.

Tämä Paraizo on kristinuskon terminologiaa tarkoittaen paratiisia, eikö vain? Kuvittelitteko te mielessänne jonkin ulkomaan?

Isshi: Emme, tämä ei ole sellaista. Tämä on Japani, mutta kuten tiedätte, tämä sana on aikaisesta kristinuskosta Japanissa, joten se tarkoittaa paikkaa, jossa ihmiset voivat vapautua siteistä, karkeasti sanottuna.

Kikoku ShuuShuu on todella suurimuotoinen laulu. Kuinka kuvittelitte tämän laulun toteutuksen?

Isshi: Ensin kuvittelin lauluuni Kiinan, mutta en voinut opiskella sanoitusten maailmankuvaa tarpeeksi… (nauraa)

Te käytätte monia hankalia kanji-merkkejä tämän laulun sanoituksissa.

Isshi: Ensin ajattelin kirjoittaa kaikki sanoitukset kiinalaiseksi runoksi, mutta en voinut tehdä sitä helposti. (nauraa) Laitoin vivahteen sille puolelle, sillä musiikkikin luotiin kuvalla Kiinasta.

Kun vilkaisee tämän albumin sanoituksia, siellä on joitakin lauluja, joissa näkee modernin kulttuurin ja ihmisyyden, ironisesti.

Isshi: Vaihdoin päähenkilöitä lauluista riippuen ja siellä on sanoituksia, joita ei ole kirjoitettu minun näkemyksestäni, vaan jonkun alaspäin katsovan, kuten esimerkiksi Jusou.

Tämä laulu on synkkä, eikö olekin.

Isshi: Se ei ole ihmisen näkökulmasta, mutta ei myöskään jonkun, joka hallitsee, joten haluan kuulijoiden miettivän kenen ajatuksia nämä todella ovat.

Subarashiki kana? Jinsei on myös laulu, jossa näkee modernin maailman synkkänä, mutta sävelmä eroaa täysin Jusousta. Luulen, ettette ole aiemmin tehneet tällaista funk-henkistä sävelmää puhallinsoittimien kera. Onko tämä teidän uusi kokeilunne?

Isshi: Kyllä. Me kaikki ajattelemme “Mitä elämäni on?”, eikö niin? No… suoraan sanottuna, tämä on laulu siitä, kun olemme humalassa. (purskahtaa nauramaan)

Kyllä, tiedän, mutta jos olisin sanonut sen, olisin pelännyt, että kuulostan lattealta. (nauraa)

Isshi: (nauraa) Mutta, siinä on kohta, jossa ajattelen aika vakavasti.

2010 on teidän kymmenvuotispäivänne. Onko teillä jo ideoita sitä varten?

Izumi: Haluamme tehdä jotain, mutta emme ole vielä päättäneet tarkalleen mitä.

Jättäisittekö viestin ulkomaalaisille faneillenne.

Isshi: Vaikka Kagrra, on ollut viime aikoina paljon ulkomailla, jos teidän kutsuva äänenne on voimakas, voimme matkata minne vain, joten kuunnelkaa Kagrra,:n kappaleita ja kutsukaa meidät maihinne.
Izumi: Konsertoimme Chilessä 20. helmikuuta ja Brasiliassa 22. helmikuuta. Haluan mennä maihin, joissa en ole koskaan käynyt ja haluan myös konsertoida uudelleen maissa, joissa olemme jo käyneet, joten jatkakaa Kagrra,:n odottamista.
Sin: Kiitos, että olette aina tukeneet meitä. Teemme kovasti töitä, että voimme luoda uusia hyviä teoksia tästä eteenpäin, joten jatkakaa tukemistamme.
Akiya: Omistaudumme Kagrra,:n kehittämiselle ja parantamiselle, jotta voimme tehdä lauluja, jotka täyttävät odotuksenne. Viime aikoina meidän MySpace-sivumme, Kagrra,:n kommunikaatioväline, on edistymässä, joten toivon, että voimme olla yhteydessä teihin siellä.
Nao: Mielestäni teille olisi helpointa ymmärtää meitä, jos menisimme ulkomaille ja osoittaisimme konserttiemme vastaavan musiikkiamme, joten niin kauan kun voimme mennä, haluaisimme mielellämme konsertoida maissanne.

Kuvat ovat yhtyeen keikoilta Ranskasta ja Hollannista.