Kulttuuriartikkeli

Sarjaesittelyssä It’s Okay to Not Be Okay

25.08.2020 2020-08-25 12:09:00 KoME Kirjoittaja: Julia

Sarjaesittelyssä It’s Okay to Not Be Okay

Kolmen lapsuudestaan traumatisoituneen ihmisen kasvutarina tarjoaa katsojille mahdollisuuden kehittää itseään.


© tvN. All rights reserved.
Park Shin-woon ohjaama It’s Okay to Not Be Okay (사이코지만 괜찮아), tai suoremmin käännettynä "Psycho but it’s Okay" on televisiosarja, joka pitää sisällään romantiikkaa, komediaa, psykologiaa ja perhesuhteita. Juonen kulku ei ole kokeneelle katsojalle kovinkaan ennennäkemätön, mutta se sisältää paljon elementtejä, jotka tekevät katsomiskokemuksesta keskivertoa kiinnostavamman. Huomiota ansaitsee muun muassa visuaalisesti vaikuttava toteutus sekä itse kuvaustyyli, jossa on havaittavissa hieman normaalista poikkeavaa leikittelyä. Visuaalisen elämyksen lisäksi katsojalle tarjoutuu mahdollisuus itsensä kehittämiseen, sillä sarja käsittelee lukuisia emotionaalisia reaktioita sekä kokijan että läheisen näkökulmasta.


Moon Gang-tae (Kim Soo-hyun) työskentelee hoitajana psykiatrisella osastolla elättääkseen itsensä ja autistisen veljensä Moon Sang-taen (Oh Jung-se). Veljeään nuorempi Gang-tae on tottunut tukahduttamaan tunteensa suojellakseen isoveljeään, kun taas Sang-tae on luonteeltaan hyvin omistushaluinen. Sang-taen traumoista johtuvat painajaiset ovat pakottaneet kaksikon muuttamaan lukuisia kertoja, eivätkä he täten ole onnistuneet luomaan itselleen merkityksellisiä ihmissuhteita. Asiat alkavat hiljalleen muuttua, kun Gang-tae tapaa lapsuutensa ihastuksen Ko Moon-youngin (Seo Ye-ji) odottamattomissa olosuhteissa. Moon-young on äkkipikainen mutta menestynyt lastenkirjailija, jonka vihanhallinnassa ja sosiaalisissa taidoissa ei ole kehumista.

”Satu on julma fantasia, joka kuvaa maailman brutaaliutta ja väkivaltaa paradoksaalisesti.”, toteaa Moon-young kertoessaan kirjallisuudesta psykiatrisen osaston potilaille. Siinä missä suurin osa ihmisistä näkee sadut kauniina tarinoina, löytää Moon-young niistä karuja piilomerkityksiä. Eniten pidin hahmon suorapuheisuudesta, vaikka Moon-youngin toiveet ja halut muistuttivat enemmänkin kohtuuttomia vaatimuksia kuin pelkkiä tunneilmaisuja.

Ye-ji ja Soo-hyun onnistuivat luomaan hahmojen välille mukaansa tempaisevaa kemiaa, mutta jäin hieman kaipaamaan astetta rohkeampaa romantiikkaa. Toisaalta It's Okay, That's Love ja Scent of a Womanin kaltaisten sarjojen katsomisen jälkeen on ollut hieman vaikeaa tyytyä juuri mihinkään. Ehkä odotusta lisäsi sarjassa toistuvasti esiin nousseet vihjailut ja 'tuhma' huumori. Komediasta sarja ansaitsee isot pisteet, sillä siihen oltiin onnistuttu sisällyttämään sopiva määrä ironiaa ja tunnelmaa keventäviä kohtauksia. Huumori on toisinaan helpoin tapa lähestyä yhteiskunnan ongelmia, joista puhumista usein vältellään.


Sitten päästäänkin Soo-hyunin roolisuoritukseen, mitä monet fanit ovat odottaneet siitä asti kun kuulivat huhuja sarjan näyttelijävalinnoista. Rehellisesti en usko, että Gang-taen hahmoa olisi kukaan muu pystynyt vetämään yhtä hyvin kuin Soo-hyun. Tämä siksi, että kyseinen näyttelijä on valtavan lahjakas tuomaan esille erilaisia tunnetiloja, sekä olemaan tarvittaessa täysin ilmeetön. Gang-tae on hahmona hyvin syvällinen ja samaistuttava, minkä vuoksi empatia hahmoa kohtaan on helposti saavutettavissa. Siihen päälle kun lisää Soo-hyunin kyvyn näytellä surullista tai toisin sanottuna täysin henkisesti hajalla olevaa henkilöä, pääsee helposti myös katsojalta itku. Armeijasta vuoden 2019 kesällä palannut näyttelijä tunnetaan parhaiten sarjoista Dream High, Moon Embracing the Sun ja My Love from the Star.

Myös Jung-se ansaitsee maininnan omasta suorituksestaan. Vaikka autismi ei ainakaan itselleni ole kovin tuttu konsepti, onnistui vuonna 1977 syntynyt näyttelijä pyyhkimään mielestä kaikki tähden edelliset roolisuoritukset. Draaman katsojille Jung-se on tutumpi lukuisista sivurooleistaan, mutta viime vuosina hänet ollaan nähty yhä useammin myös päärooleissa. Tällä kertaa näyttelijä antoi kasvot taiteellisesti lahjakkaalle Sang-taelle, jolla on merkityksellinen rooli sarjan juonen kannalta. Ehkä kyseisen hahmon tarkoitus onkin tarjota voimaannuttava tarina toiminnallisten rajoitteiden kanssa eläville ja heidän läheisilleen? Tai ehkä tarkoitus onkin yleisesti viestiä siitä, miten itselleen voi antaa anteeksi omat ennakkokäsitykset ja karut ajatukset hädän hetkellä?


Sarjan kaikki 16 jaksoa on nyt katsottavissa Netflixissä, eikä sitä kannata missata. Huolimatta siitä, että sarjan yksi isoimmista käännekohdista oli ehkä tarpeettoman dramaattinen, tarjoaa se mahdollisuuden tulkita kohtauksia monista eri näkökulmista. Toisinaan rankan sisällön vuoksi sarjaa ei suositella alle 13-vuotiaille.

MAINOS
MAINOS