Maaliskuun lopulla Suomeenkin saapuvan Matenrou Operan yhden kappaleen sisältävän live-only singlen arvostelu.
Toisin kuin ensilukemalta voisi luulla, Matenrou Operan 31. lokakuuta julkaistun, ainoastaan yhdellä keikalla levitetyn ilmaisen CD:n nimi 'sara' ei viittaa nimeen Sara, vaan tulee japanin kielen sanasta 'sarasara', joka voi tarkottaa kolmea asiaa: hiljaista havinaa/huminaa, sulavaa tai silkkistä (hiuksista puhuttaessa).
Nimen antava mielikuva sopiikin kappaleeseen hyvin, sillä kyseessä on hyvin hidas balladi, joka alkaa kauniilla pianomelodialla. Alun rumpukapuloilla laskemisen ääni hämmentää hieman, sillä sitä on tottunut kuulemaan vain nopeatempoisissa biiseissä, mutta rumpujen ja kitaroiden alkaessa kappale pysyy edelleen hyvin hitaana. Reilun puolen minuutin jälkeen sekä kitarat että piano hiljenevät, jättäen taustalle vain hiljaisen rumpukompin, jonka päälle bändin kaunisääninen laulaja Sono alkaa laulaa. Koskettimet tulevat takaisin siellä täällä, ja hetken päästä myös kitarat liittyvät jälleen kyytiin.
Kappale vaihtelee näistä hiljaisemmista, yksinkertaisemmista kohdista sähkökitaroiden sävyttämiin osiin, ja kokonaisuudessaan kappale on suhteellisen yksinkertainen. Se, mikä kappaleesta kuitenkin tekee todella kuuntelemisen arvoisen, on juuri Sonon ääni. Jo bändin ensimmäisellä julkaisulla, kuin myös edellisen yhtyeensä julkaisuilla, Sono on todistanut omaavansa todella kauniin äänen sekä omaperäisen laulutyylin. On hankala selittää, mikä Sonon laulutyylissä on erilaista kuin muiden, mutta kaikkien Matenrou Operaa kuunnelleiden mielestä jotain siinä tuntuu olevan; ja on myös selvää, että toisten mielestä se on hyvä asia, ja toisten mielestä taas huono. Omalla kohdallani tämä kappale jälleen kerran todisti Sonon olevan yksi parhaista - ellei jopa paras - nuori laulaja japanilaisen musiikin piirissä.
sara on kaunis ja tunnelmallinen laulu menetetystä rakkaasta ihmisestä, jota kuuntelee mielellään illan hiljaisina ja pimeinä tunteina. Kappale toimii hitaudestaan huolimatta myös yllättävän hyvin livenä - viime vuonna Shikkoku no Symphonyssa, isossa visual kei -bändeihin keskittyvässä kolmipäiväisessä tapahtumassa, soittaessaan Matenrou Opera soitti saran peräti ensimmäisenä, ollen ainoa bändi joka rohkeni valitsemaan balladin yhdeksi kolmesta tapahtumassa esitettävässä biisistään. Tunnelma bändin soittaessa saraa yleisön seuratessa positiivisella, kunnioittavalla tavalla hiirenhiljaa ja paikallaan oli yllättävänkin vaikuttava.
Kokonaisuudessaan on sääli, että saraa on ainakin tähän mennessä julkaistu vain ja ainoastaan tuolla nykyään hyvinkin vaikeasti saatavalla, ainoastaan keikalla levitetyllä singlellä. Biisi esiintyy kuitenkin edelleen melko ahkerasti bändin keikkasettilistoissa, joten toivoa sopii, että se otetaan mukaan jollekin tulevalle julkaisulle.